Kaupunkisosiologia on tutkimus pääkaupunkiseudun elämästä. Kaupungin elämän, kuntien politiikan, infrastruktuurin, yhteisön kehityksen ja kaupan vaikutukset tuntuvat kaikilla yhteiskunnan aloilla. Yksi monista sosiologian haaroista kaupunkisosiologian tutkimuksessa tarkastellaan syvemmin, mikä aiheuttaa kaupungin elämän ainutlaatuisia piirteitä, jotka perustuvat ensisijaisesti ihmisten vuorovaikutukseen. Tutkimukset sisältävät aiheita, kuten mitkä keskeiset ominaisuudet ovat havaittavissa kaupunkialueella, asuin- ja kaupallisten sijoittelumallit, väestön osajoukkojen trendit ja dynamiikka sekä kuinka jokainen näistä tekijöistä vaikuttaa kaupungin yhteiskuntaan kokonaisuutena.
Kaupunkisosiologian opiskelun tavoitteena on kehittää politiikkoja, ohjelmia ja palveluita vastaamaan kaupunkiyhteiskuntien tarpeita. Samoin yhteiskunta voi ymmärtää, miten kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, naapuruston dynamiikka ja muut sosioekonomiset suuntaukset vaikuttavat kaupunkiyhteisöihin, ja ryhtyä toimiin lieventää kielteisiä seurauksia tai kannustaa positiivisiin tuloksiin. Analysoimalla huolellisesti eri kaupunkien, kaupunkialueiden ja yhteiskuntien nousua ja laskua sekä historiasta että nykypäivästä, kaupunkisosiologian tutkimiseen koulutetut ammattilaiset saavat käsityksen tulevaisuuden kysymysten ratkaisemisesta.
Elämä kaupunkiväestöalueella on ainutlaatuinen mikro-näyte laajemmasta yhteiskunnasta. Kaupunkisosiologisten tutkimusten tulokset havainnollistavat yhteiskunnallisia syitä ja seurauksia, joita ei löydy vähemmän asutuista yhteisöistä. Asuinalueiden ja kaupallisten alueiden läheisyys, tiheä väestö, palvelujen saatavuus ja paikallishallinnon politiikka vaikuttavat tietyn kaupungin asukkaiden vuorovaikutukseen, asukkaiden kulttuuriin ja väestön eri osajoukkojen väliseen dynamiikkaan. Näiden tekijöiden suhteen tutkiminen yhdessä kaupungissa voi antaa jonkinlaisen poikkileikkauksen suuremmista yhteiskunnallisista haasteista.
Tietyt toissijaiset korkeakoulut ja yliopistot tarjoavat kaupunkisosiologian koulutusohjelmia. Tällaisissa ohjelmissa perustutkinto -opiskelijat keskittyvät yhteisön dynamiikan, kaupunkipolitiikan, kaupunkialueiden työmarkkinoiden tutkimukseen, ainutlaatuisiin eroihin kaupunkiympäristöissä, perheen rooliin yhteisön kehityksessä, globalisaation vaikutuksiin kaupunkielämään sekä sosioekonomiseen tutkimukseen , rodulliset ja etniset suuntaukset kaupungissa. Kun tällaiset tutkimukset on suoritettu, kaupunkisosiologiksi tulleet voivat antaa ammatillisia neuvoja kaupunginjohtajille ja hallitukselle, jatkaa kaupunkisosiologian eri näkökohtien tutkimista tai tehdä yhteistyötä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa tarvittavien palvelujen tarjoamiseksi.
Viranomaiset, kunnan työntekijät ja tietyn kaupungin palveluntarjoajat voivat hyötyä suuresti kaupunkisosiologian tutkimuksista. Kaupunkielämän dynamiikka vaikuttaa asuntoasuntoihin, työmarkkinoihin ja työvoiman koulutukseen, köyhyyteen, talousympäristöihin ja koulutukseen. Monissa tapauksissa tällaiset asiat vaativat suurempaa monimuotoisuuden tunnetta ja herkkyyttä yhteisön dynamiikalle kuin muissa väestökeskuksissa. Sellaisenaan kaupunkisosiologian eri näkökohdista tehdyt tutkimukset ovat korvaamattomia kaupungin johtajille, keskeisille sidosryhmille ja palveluntarjoajille.