”Käyttöjakso” on termi, jota käytetään suunnittelussa ja valmistuksessa kuvaamaan tiettyä aikaa, jonka aikana kone on aktiivinen. Joissakin tapauksissa sitä käytetään yksinkertaisesti tietyn laitteen ja sitä käyttävien ihmisten arvon ja tuottavuuden määrittämiseen. Toisissa tapauksissa koneen käyttöjakso edustaa todellisuudessa aikaa, jonka aikana konetta voidaan käyttää turvallisesti vahingoittumatta tai vahingoittamatta käyttäjää. Jotkut laitteet esimerkiksi vapauttavat huomattavan määrän lämpöä, ja niitä voidaan käyttää vain muutaman minuutin ajan, ennen kuin niiden on annettava jäähtyä jonkin aikaa. Toimintasykliä voidaan siis käyttää osoittimena tietyn laitteen tehokkuudesta.
Tietyn koneen käyttöjakso voidaan määrittää matemaattisesti jakamalla laitteen aktiivinen aika jollain kiinnostavalla ajan yksiköllä. Jotain, joka voi kestää viisi minuuttia jokaisesta 15 minuutista, mutta jonka on esimerkiksi jäähdytettävä jäljellä olevien kymmenen minuutin ajan, on toimintasykli kolmasosa eli 33.3 prosenttia. Tätä lukua voidaan käyttää eri laitteiden tehokkuuden vertaamiseen tai tietyn koneen parhaan käytön määrittämiseen. Yleensä yritetään käyttää tiettyä konetta mahdollisimman pitkään, jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä.
Elektroniikka, tietoliikenne ja muut kentät, jotka sisältävät jaksottaisten pulssien käytön, käyttävät usein käyttöjaksoa laitteen tai järjestelmän eri ominaisuuksien mittaamiseen. Jotkut laitteet esimerkiksi lähettävät jaksollisia signaaleja pulsseina, eivätkä siksi ole aktiivisia eivätkä kuluta energiaa vakionopeudella. Käyttöjakso mahdollistaa aktiivisen ajan ja keskimääräisen energiankulutuksen mittaamisen tietyn ajanjakson aikana.
Jopa musiikki, erityisesti moderni elektroninen musiikki, käyttää toisinaan käyttöjaksoa mittausten tekemiseen joistakin tuotetuista äänistä. Tiettyjen äänien taajuutta, joka voidaan esittää värähtelevinä aaltoina, voidaan muuttaa muuttamalla käyttöjaksoja, mikä usein aiheuttaa hienovaraisia muutoksia musiikin erityiseen ääniin. Tällaisia hienovaraisia muutoksia ei yleensä käytetä perinteisemmissä musiikkimuodoissa ilman merkittäviä elektronisia vaikutuksia, kuten klassista musiikkia, jazzia, bluesia ja monia rock -muotoja. Nykyaikainen elektroninen musiikki tai musiikki, jolla on vahvat elektroniset piirteet, kuten tanssimusiikki, moderni pop ja jotkin rockin muodot, käyttävät pieniä muutoksia työjaksoissa vaikuttamaan ääniin.