Narratiivinen keskustelu on eräänlainen kirjallinen tai suullinen viestintä, joka sisältää kertomuksen tai toisin sanoen tarinan kertomisen. Tämä on yksi klassisista keskustelutyypeistä, joka auttaa ihmisiä tunnistamaan erilaisia viestintätapoja ja erilaisia puhe- tai kirjoitustoimintoja. Kerrontapuhe on yleistä tietyissä medioissa.
Tarinallisessa keskustelussa on muutamia keskeisiä piirteitä ja piirteitä. Yksi on se, että kerronta etenee yleensä aikajärjestyksessä. Kerronta tai tarinankerronta toimii tällä tavalla informoidakseen kuulijaa tai lukijaa ja johtamalla heidät tapahtumaketjun läpi peräkkäin, jotta he voivat luonnollisesti rakentaa ymmärrystään kerrotusta tilanteesta tai skenaariosta.
Toinen kertomusten ominaisuus on, että ne kirjoitetaan tai puhutaan usein ensimmäisessä tai kolmannessa persoonassa. Jotkut näistä kertomuksista voivat käyttää toisen persoonan näkökulmaa, mutta tämä on epätavallista. Kaikkitietävä kertomus käyttää kolmatta persoonaa; esimerkiksi joku, joka sanoo: “kani pomppasi pihalle”, rakentaa kolmannen persoonan kertomusta. Sitä vastoin joku, joka sanoo: “Näin kanin pomppivan pihalle”, käyttää ensimmäisen persoonan näkökulmaa.
Eri medioissa kertovaa keskustelua esiintyy myös eri muodoissa. Kaunokirjallisuudessa ja joissakin muissa tekstimedioissa kerronta tulee usein jatkuvan kaikkitietävän ja kronologisen kolmannen persoonan kertomuksen muodossa. Joissakin visuaalisen median muodoissa, kuten televisiossa ja elokuvassa, kerronta tulee usein ensimmäisen persoonan monologina, joka on toisinaan “ääntäminen”. Äänenvaihdossa näytön ulkopuolinen ääni tarjoaa kertomuksen päällekkäin etäisten mutta usein liittyvien kuvien päälle.
Kerronnan analysointi ja kerronnan tunnistaminen auttaa ulkopuolisia arvioimaan ja analysoimaan kirjallista tai puhuttua viestintää. Eri akateemisten osastojen opiskelijat voivat käyttää kertomuksen arviointia saadakseen lisätietoja mediasta ja viestinnästä. Esimerkiksi kerronnan käyttö mainonnassa, jossa tämä keskustelun muoto sekoitetaan usein muihin perusmuotoihin, voi antaa paljon tietoa mainonnan takana olevan yrityksen markkinointistrategioista. Jotkut nykyajan toimittajat, asiantuntijat ja muut yhteiskunnalliseen kommentointiin osallistuvat jopa viittaavat ”kertomukseen” ongelman pääelementtinä, jossa osapuolet kamppailevat kertomuksen hallinnasta muodostaakseen yhteisen käsityksen tapahtumista. Kerronnan voiman ymmärtäminen on keskeinen osa nykypäivän monimutkaisen mediamaailman tutkimista.