Kertova proosa on sellainen kirjoitusmuoto, jossa teos on kirjoitettu proosana eikä runona ja se kertoo varman tarinan tekojen kautta. Monet kirjalliset teokset on kirjoitettu tässä muodossa, mukaan lukien paljon kirjallista työtä ja nykyaikaisia fiktioita. Tämän tyylin narratiivinen puoli tulee siitä, että tapahtumat tapahtuvat ja kerrotaan teoksessa sen sijaan, että tapahtumat tapahtuisivat tarinan kehyksen ulkopuolella. Kertova proosa tarkoittaa myös sitä, että tarina kerrotaan proosamuodossa, joka on peruskieli, eikä runollisessa muodossa, joka voi käsitellä mittaria ja riimiä.
Ehkä yksi yksinkertaisimmista ymmärrettävistä kirjoitustyypeistä, kertova proosa koostuu tyypillisesti kertomuksesta, joka on kirjoitettu melko selkeässä proosamuotossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä tarinat olisivat luonnostaan yksinkertaisia, koska erittäin monimutkaiset ja yksityiskohtaiset tarinat on muotoiltu tätä muotoa käyttäen. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että nämä teokset on kirjoitettu toimintavetoisina tarinoina, joissa tapahtumia tapahtuu ja hahmot nähdään osallistumassa niihin. Kertomuksina kirjoitetuissa tarinoissa voi silti olla vaikuttavia ja rikkaita hahmoja, mutta nämä hahmot ovat osa toimintaa eivätkä vain todistajia tai tarinankertojia.
Kertova proosa on tyypillisesti kirjoitettu toiminnan hetkellä ja kertoo tarinan tapahtumasarjan kautta. Tämä tarkoittaa, että tässä muodossa kirjoitettu tarina ei todennäköisesti koostu hahmosta, joka istuu pimeässä huoneessa ja ajattelee asioita, jotka ovat tapahtuneet hänen elämässään. Tietenkin tämäntyyppinen tarina voitaisiin kertoa kerronnan kautta, mutta tarinan tärkeimmät tapahtumat koostuisivat muistelmista, jotka lukija kokisi näiden tapahtumien aikana. Tällä tavalla tapahtumista tulee toiminta, joka vie tarinan eteenpäin ja paljastaa lopulta erilaisia tietoja hahmosta.
Kerrontaproosana kirjoitettu teos on myös kirjoitettu proosatyyliin runouden sijasta. Runollisissa teoksissa on useita erilaisia sääntöjä ja puolia, kuten riimi, rytmi, mittari ja muut runolliset laitteet. Jopa tyhjä jae runous on tyypillisesti kirjoitettu tavalla, jonka tarkoituksena on hyödyntää runollista muotoa ja luoda kirjoitus normaalin viestinnän ulkopuolella. Proosa, mukaan lukien kertomus, on kirjoitettu yhteisen puheen äänellä ja välittää tapahtumia peruskielellä, joka voi olla symbolinen ja voimakas, mutta silti suoraviivainen ja helposti saavutettavissa.