Kertynyt voittovero on tulovero, joka koskee yrityksen säästöjä, jotka ylittävät tietyn kynnyksen. Hallitukset odottavat yritysten jakavan suurimman osan voitosta osakkeenomistajille osinkoina, mikä sallii hallituksen verottaa osingonjaot osakkeenomistajatasolla. Kun yhtiö säilyttää voitonsa sen sijaan, että jakaisi voiton osinkoina, se häiritsee hallituksen odotettua verotuloa. Tapauksissa, joissa yhtiö kerää tietyn kynnysarvon ylittävän summan, hallitus määrää erityisen kertyneen voiton veron korvatakseen tulot, joita se ei saa osinkojen jakamisesta.
Yritysverorakenteella on ominaisuus, jota yleisesti kutsutaan kaksinkertaiseksi verotukseksi. Valtiot tosiasiallisesti verottavat yritysten tuloja kahdesti. Yritys antaa veroilmoituksen vuosittain ja maksaa tuloveron nettotulosta yrityksen verokannan mukaan. Sitten se jakaa osan tästä nettotulosta tai voitosta osakkeenomistajille osinkoina. Valtio verottaa nämä rahat uudelleen yksilötasolla, koska osakkeenomistajien on maksettava verot saamistaan osingoista, kun he tekevät henkilökohtaisia veroilmoituksia.
Yritykset ja osakkeenomistajat etsivät aina keinoja välttää kaksinkertainen verotus ja vähentää kokonaisverotaakkaa. Yksi mekanismeista, joita yritykset alkoivat käyttää verovelvoitteen minimoimiseksi, oli voittojen pitäminen sen sijaan, että ne jaettaisiin osinkoina. Tämä lisäisi yhtiön kassavaroja ja vaikuttaisi tyypillisesti positiivisesti sen osakekurssiin. Osakkeenomistajat voivat sitten myydä osakkeensa ja tehdä voittoa tällä tavalla. He joutuisivat maksamaan myyntivoittoveron myynnistä, mutta myyntivoittojen veroprosentti on yleensä paljon pienempi kuin osinkojen arvio.
Tämän käytännön torjumiseksi hallitukset ottivat käyttöön kertyneen voiton veron. Tämä vero käynnistyy, kun yrityksellä on ylimääräistä rahaa, jota se ei voi perustella ennakoidun tarpeen perusteella. Esimerkiksi yhtiö saa varastoida käteistä, jos se odottaa maksavansa merkittävän oikeudenkäynnin lähitulevaisuudessa, mutta se ei voi kerätä käteistä vain antaakseen osakkeenomistajilleen välttää verojen maksamista osingoista. Kun yrityskassa ylittää sen lainkäyttövallan verolainsäädännön asettaman kynnyksen ilman asianmukaista perustelua, sen on maksettava kertyneestä voittoverosta määrästä.
Vielä voi olla tilanteita, joissa yhtiö päättää maksaa kertyneen voiton veron sen sijaan, että sallisi osakkeenomistajien verotuksen osingoista. Verokoodi muuttuu säännöllisesti kaikilla lainkäyttöalueilla. Osinkoihin, myyntivoittoihin ja kertyneisiin voittoihin sovellettavat verokannat ovat sujuvia, ja oikea tapa ryhtyä minimoimaan yrityksen ja sen osakkeenomistajien verovelvollisuus on arvioitava jatkuvasti.