Keskusteluteoria on yleinen tutkimus siitä, miten tieto rakennetaan osapuolten välisen vuorovaikutuksen kautta. Osapuolet voivat olla ihmisiä tai ei-ihmisiä, mukaan lukien tekoälyyhteisöt. Keskusteluteoria pyrkii määrittelemään, miten kaksi osapuolta pääsevät keskinäiseen ymmärrykseen käsitteistä tai tekevät muuta kognitiivista työtä vuorovaikutuksen kautta.
Tutkijat kuvaavat keskusteluteoriaa kyberneettisenä kurinalaisuutena. Kybernetiikka sisältää sääntelyn tai merkityksen rakenteiden tutkimuksen. Samanlaisia tieteenaloja kutsutaan informaatioteoriaksi tai ohjausteoriaksi.
Dialektinen lähestymistapa on toinen termi, jota käytetään usein keskusteluteoriassa. Dialektiikka on rakenne, joka perustuu kahteen vastakkaiseen periaatteeseen, ideaan tai rakenteeseen. Tässä tapauksessa keskusteluteorian osapuolet muodostavat dialektiset vastakohdat. Kuten yleisessä dialektisessa prosessissa, molemmat osapuolet, jotka ovat alun perin eräänlaisessa vastakohdassa, pääsevät synteesiin vuorovaikutuksen kautta.
Osa keskusteluteoriaa on vakaiden vertailupisteiden etsiminen viestinnästä. Tämä auttaa tutkijoita tunnistamaan, miten merkitys saadaan vuorovaikutuksesta. Ne, jotka tutkivat tätä tiedeviestintää, voivat myös luoda erityisiä suhteita osapuolten välille. Esimerkiksi keskusteluteoriamalli voi sisältää suhteen, jota kutsutaan opettaja-opiskelija-suhteeksi. Vaihtoehtoisesti molempia osapuolia voitaisiin kutsua generaattoriksi ja reagoijaksi tai niiden toimintaa kuvata tuotoksen ja saannin dialektikaksi.
Keskusteluteoria pohtii myös erilaisia keskustelutyyppejä. Tähän sisältyy keskustelu, joka perustuu luonnolliseen kieleen, kuten ihmiset osallistuisivat keskenään, tai teknisten kielten, kuten olio- tai metakielen, käyttö; tähän sisältyvät kohteet, jotka ovat hyödyllisiä tietokoneohjelmoinnissa ja muussa teknologisessa työssä. Keskusteluteorian opiskelijat saattavat myös tutkia kirjastojen kaltaisia käsitteitä tutkiessaan yleisesti, miten merkitys esiintyy osapuolten välillä.
Kaiken kaikkiaan keskusteluteoria on hyödyllinen monenlaisten tekniikoiden tiedottamisessa. Tästä Gordon Paskin edelläkävijästä on ollut hyötyä esimerkiksi Alan Turingin mukaan nimitetyssä “Turingin testissä” tai “Turingin koneessa”, jossa koneen osaamista mitataan sillä, kuinka hyvin se voi jäljitellä ihmisen keskustelu. Tällainen teoria toimii myös päätöksenteon tukiohjelmiston tai muiden päätöksentekoa avustavien työkalujen luomisessa. Jatkotutkimus auttaa tiedemiehiä toteuttamaan tehokkaampia tekoälyn versioita, jotka voivat luoda läpimurtoja monilla aloilla ja aloilla.