Ketterä manifesti oli julkinen julistus, jonka 11 visioivinta ohjelmistosuunnittelijaa tekivät 2001. helmikuuta 17 ketterän ohjelmistokehitysprosessin aiheesta. Tämän kokouksen aikaan ketterä ohjelmistokehitys oli uusi käsite, ja kehittäjille oli tarjolla monia vaihtoehtoja. Ketterän manifestin tarkoituksena oli koota kaikki ketterän prosessoinnin kirkkaat mielet yhteen paikkaan yrittäen sopia kaikkien ketterien prosessien perusperiaatteista ja ideoista.
Hyviä esimerkkejä ketterästä kehitysprosessista ovat äärimmäinen ohjelmointi, scrum, mukautuva ohjelmistokehitys ja dynaaminen järjestelmien kehittämismenetelmä (DSDM). Jokainen näistä prosesseista yrittää luoda parempia menetelmiä tietokoneohjelmistojen toteuttamiseksi. Keskeinen parannus kaikilla näillä menetelmillä on se, että ohjelmistokehitys tuotetaan siten, että se tukee muutoksia liiketoiminnan vaatimuksissa eikä vaadi prosesseja, jotka sulkevat palautesilmukan asiakkaalle.
Ennen ketterän kehitysprosessin luomista kaikki ohjelmistokehitys saatiin päätökseen vesiputousmenetelmällä. Termiä “vesiputous” käytetään määrittelemään suora työprosessiprosessi, joka edellyttää, että kaikki vaatimukset on täytettävä ja määritettävä loppuun, joka sisältää kaikki määritellyt toiminnot. Aivan kuten vesiputous, kaikilla järjestelmien kehittämisellä on selkeä alku ja loppu. Tämä kehitysprosessi ei salli muutoksia vaatimuksiin ennen koko ohjelmistosovelluksen valmistumista.
Julkinen kokous pidettiin hiihtomajassa Snowbirdissä, Utahissa, Robert Martinin johdolla. Osallistujaluetteloon kuuluvat Kent Beck, Dave Tomas, Mike Beedle, Jeff Sutherland, Arie van Bennekum, Ken Schwaber, Alistiar Cockburn, Steve Mellor, Ward Cunningham, Robert C.Martin, Martin Fowler, Brian Marick, James Grenning, John Kern, Jim Highsmith, Ron Jeffries ja Andrew Hunt. Vaikka kaikki nämä henkilöt tukivat ketterää ja kevyttä kehitystyötä, jokaisella oli omat mieltymyksensä menetelmän toteuttamiseen.
Ketterän manifestin allekirjoittaneet osapuolet määritelivät ja hyväksyivät neljä keskeistä arvoa. Ensimmäinen oli arvostaa yksilöitä ja vuorovaikutusta työkalujen ja prosessien yli. Toiseksi toimivaa ohjelmistoa arvostettiin kattavien asiakirjojen sijaan. Yhteistyötä asiakkaan kanssa pidettiin pakottaneuvotteluja tärkeämpänä. Lopuksi ryhmä lupasi arvostaa muutoksiin vastaamista suunnitelman noudattamisen jälkeen.
Tämän tiimin ja ketterän manifestin ydin oli luoda kehitysympäristöprosessi, joka ymmärsi asiakkaan tärkeyden. He uskoivat, että tämä voitaisiin tehdä tekemällä avointa ja jatkuvaa yhteistyötä asiakkaan kanssa. Viestintä auttaisi varmistamaan, että tehdystä työstä syntyy todellista liiketoimintaa ja palautetta asiakkaalta.
Keskeisten arvojen lisäksi ketterä manifesti sisältää myös useita keskeisiä periaatteita, jotka vahvistivat uskoa asiakkaiden sitoutumiseen varhaisessa vaiheessa ja tarjoavat usein parempia kokonaissovelluksia. Luomalla iteratiivisen ohjelmistoprosessin asiakas voi muokata lopputuotetta sallimalla muutoksia vaatimuksiin. Sovelluksen käsitys on parempi, koska toimiva järjestelmä on ensisijainen mittari järjestelmän edistymisessä.