Kevyellä oikeudenkäynnillä tarkoitetaan oikeudenkäyntiä, joka nostetaan ilman perustelua ja jolla ei ole syytä. Tällaiset oikeusjutut nostavat yksi yksityinen osapuoli toista vastaan. Jotta kannetta voidaan pitää lain mukaan kevytmielisenä, yleensä sillä ei saa olla oikeudellisia perusteita.
Jotkut uskovat, että kevytmielinen oikeusjuttu viittaa mihin tahansa typerään oikeusjuttuun. Jotkut saattavat esimerkiksi väittää, että tapaus, jossa henkilö haastaa McDonald’sin oikeuteen kahvin ollessa kuuma, on kevytmielinen, koska se voi tuntua typerältä. Yleisesti ottaen kevyet oikeudenkäynnit lain silmissä tarkoittavat kuitenkin jotain tarkempaa.
Vaikka oikeusjuttu on typerä, se ei välttämättä tarkoita, että se olisi ilman oikeudellisia perusteita. Jotta kanne voidaan luokitella kevyeksi lain silmissä, kanteen nostamiselle ei saa olla oikeudellisia perusteita eikä mahdollista lakia, johon kanne voisi perustua. Ei ole kevytmielistä, jos McDonald’silla olisi lakisääteinen velvollisuus olla tekemättä kahvistaan niin kuumaa.
Kanne nostetaan, kun yksi henkilö jättää tuomioistuimelle asiakirjoja, jotka osoittavat aikomuksensa haastaa toinen henkilö oikeuteen. Asiakirjojen tekijä on kantaja. Oikeudenkäynti on syytetty.
Kun kantaja jättää asiakirjoja, hänen on lueteltava oikeudenkäyntiä koskevat tosiseikat. Hänen on myös lueteltava oikeudelliset perusteet, toisin sanoen, mikä laki tai velvollisuus hän väittää tosiseikkojen loukkaavan. Lopuksi hänen on lueteltava kärsimänsä vahingot. Tuomioistuin käyttää tätä selvittääkseen, onko olemassa mahdollinen oikeudellinen kysymys ja onko mahdollista, että jotakin velvollisuutta tai lakia on rikottu.
Jos tosiseikat eivät voi johtaa laillisen velvollisuuden rikkomiseen tai jos oikeuskäsittelylle ei ole oikeudellisia perusteita, vaate voidaan katsoa kevyeksi kanteeksi. Kantaja voi nostaa kevytmielisiä kanteita monista syistä. Kantaja voi haluta häiritä tai häiritä vastaajaa tai todella uskoa, että hänellä on perusteita kanteelle.
Jos vastaajaa syytetään kevytmielisestä oikeudenkäynnistä, hän voi mahdollisesti haastaa toisen osapuolen oikeuteen vahingollisen syytetoimenpiteen vuoksi. Voidakseen tällaisen tapauksen vastaajan olisi kuitenkin osoitettava paitsi, että kantajan kanne oli kevytmielinen ja perusteeton oikeusjuttu, vaan myös sen, että kantaja tiesi sen olevan kevytmielinen ja teki sen joka tapauksessa pahantahtoisesta tarkoituksesta.