Kielenhankintalaite (LAD) on nimi, joka annetaan aivojen teoreettiselle osalle, jossa on luontainen kyky hankkia ja tunnistaa ensimmäinen kieli. Kielitieteilijän Noam Chomskyn esittämän teorian mukaan kielenhakulaitteen sanottiin olevan kaikkien ihmisten yhteisen syntaksin paikka. Tätä teoriaa synnynnäisestä kielen muodostamisperustasta riippumatta lapsen ympärillä puhutusta äidinkielestä, käyttäytymistieteilijät ja muut, jotka kannattavat ajatusta, että ympäristö ja kasvatus ovat vastuussa kielen hankkimisesta, ovat kritisoineet voimakkaasti.
LAD -teorian mukaan lapset tuntevat syntyessään joukon luettelon hyväksyttävistä lauserakenteista – eli mahdollisista aiheiden, verbien, esineiden ja muokkaimien yhdistelmistä. Vaikka lapset harvoin täydentävät kielioppiaan, jota he puhuivat alkuvuosinaan, LAD -teoria väittää, että lauseosilla ja tavallisen ihmispuheen lauseilla ja synnynnäisillä yleismaailmallisilla kielioppisäännöillä lapset voivat täydentää koko kielen muutamassa lyhyessä vuodessa . LAD -teorian mukaan lapsi ei kulje varhaisvuosiaan vain toistamalla sanoja ja lauseita turhaan, vaan tarkkailemalla kieliopin vaihteluita ja täydentäviä sääntöjä lauserakenteen uusien muunnelmien luomiseksi.
Kielenhakulaite teoria esiteltiin ensimmäisen kerran 1950 -luvulla. Noam Chomsky sitoi sen nativistiseen kieliteoriaan, joka ehdotti, että ihmisillä on synnynnäinen kyky tai vaisto auttaa äidinkieltään. Tämä oli vastoin BF Skinnerin esittämiä käyttäytymistieteellisiä oppimisteorioita, jotka eivät sallineet sellaisia biologisia vaistoja ihmislajeissa. Natomististen teorioiden rakentamiseksi Chomsky väitti, että kaikkien ihmisten on käytettävä LAD: ää kielen hankkimiseen.
1970 -luvulle mennessä MIT: n jatkotutkimus, jossa Noam Chomsky opetti kielitiedettä, alkoi siirtyä pois kielenoppimislaitteen teoriasta. Kun uusia kieliä tutkittiin perusteellisesti, Chomskyn olettamat yleisominaisuudet eivät syntyneet. 1990-luvulla Chomsky siirtyi synnynnäiseen rajojen periaatteiden ja parametrien kehykseen selittääkseen imeväisten kielitaitoa. Useimmat kielitieteilijät pitivät tätä teoriaa uskottavana. Kielitieteilijät ovat kuitenkin jatkaneet tutkimustaan lasten kielitaidoista, eikä lasten kielen oppimisen nopeutta ja helppoutta ole vielä täysin selitetty.