Maailman kolmanneksi suurin maa on Kiinan kansantasavalta (Kiina), jota kutsutaan yleisesti nimellä Kiina. Se sijaitsee Itä -Aasiassa sen itärannikolla Tyynenmeren rajalla. Kiina jakaa loput rajansa Venäjän, Pohjois -Korean, Kazakstanin, Vietnamin, Laosin, Burman, Bhutanin, Sikkimin, Nepalin, Intian, Pakistanin ja Afganistanin kanssa.
Kiinan kansantasavallassa asuu Keltainen ja Jangtse, ja siellä on monipuolinen maisema, joka sisältää altaita, tasankoja, ylängöitä, kukkuloita ja vuoria. Kiinassa on mannermainen ilmasto; kuitenkin, koska maa ulottuu yli 50 leveysasteeseen, ilmastovyöhykkeet vaihtelevat suuresti. Etelä-Kiinan alueet ovat trooppisia tai subtrooppisia ja niillä on lyhyet talvet ja pitkät kesät, kun taas kauimpana olevat pohjoiset alueet ovat jäätyneellä tundralla.
Vaikka Kiina on yksi varhaisimmista sivilisaatioista, sitä kutsuttiin virallisesti Kiinan kansantasavaltaksi vasta 1. lokakuuta 1949, jolloin se julistettiin sosialistiseksi tasavaltaksi ja hallitsija Mao Zedong nimesi sen. Zedong oli Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtaja ja vastuussa Kiinan kulttuurivallankumouksesta, jossa hän veti luokkataistelupropagandaa kommunistisen puolueen hallitsevan liberaalin eliitin poistamiseksi. Vaikka 20-luvun Kiinalla on ollut verenvuodatusta ja luokkataistelua ja se on edelleen kommunistinen maa, jolla on tiukka poliittinen valvonta, 21. vuosisadan Kiina on noussut sosialistiseksi markkinatalouteksi, joka on edistynyt uudistusten ja avoimen politiikan toteuttamisen kautta.
Kiinan kansantasavalta on jaettu 23 maakuntaan, viiteen autonomiseen alueeseen, kahteen erityishallintoalueeseen ja neljään kuntaan, jotka ovat suoraan valtionhallinnon alaisia. Näiden maakuntien ja alueiden kieli, etnisyys ja uskonto vaihtelevat suuresti. Kiinan hallituksen virallinen kieli on mandariinikiina, ja kiinaa on käytetty kirjallisena kielenä 6,000 vuotta. Kiinassa on monia murteita, ja monilla eri kansanryhmillä on oma kielensä.
Kiinan kansantasavallassa on yli 50 etnistä ryhmää, eikä vain maailman väkirikkain maa, vaan se on myös rodullisesti monimuotoinen. Kiina paljastaa myös uskonnollisen monimuotoisuutensa kansalaisten harjoittamalla buddhalaisuudella, taolaisuudella, kristillisyydellä ja islamilla. Vaikka Kiina on kommunistinen hallitus, uskonnonvapaus myönnetään ja uskonnollinen toiminta on suojattu Kiinan perustuslailla.