Kiinteällä pääomalla tarkoitetaan yrityksen fyysistä omaisuutta, kuten rakennuksia ja valmistuslaitteita. Tämän pääoman arvo heikkenee jatkuvasti kulumisen tai yksinkertaisesti ajan vaikutusten vuoksi. Kiinteän pääoman kulutus viittaa siihen osaan omaisuutta, joka on käytetty tietyn ajan kuluessa. Vaikka tämä on samanlaista kuin poistot, näillä kahdella käsitteellä on joitain keskeisiä eroja niiden käyttötarkoitusten ja laskentatavan suhteen. Kiinteän pääoman kulutusta voidaan kutsua myös pääoman kulutuksen oikaisuksi, pääomankulutuksen korvaukseksi tai yksinkertaisesti CFC: ksi.
Riippumatta siitä, kuinka huolellisesti yritys ylläpitää laitteitaan ja omaisuuttaan ajan mittaan, nämä varat menettävät lähes aina arvon. Tämä arvon menetys voi johtua kulumisesta, iästä tai raskaasta käytöstä. Se voi tapahtua myös onnettomuuksien tai vahinkojen tai luonnon tekojen vuoksi. Joitakin voidaan syyttää myös uudesta tekniikasta, joka jättää yritykselle vanhentuneita tai vanhentuneita laitteita. Kiinteän pääoman kulutus kuvastaa kaikkien näiden tappioiden arvoa sekä mahdollisia lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat näiden varojen korvaamisesta.
Vaikka perinteiset poistot lasketaan kohteen historiallisen hinnan perusteella, kiinteän pääoman kulutus heijastaa menetettyä arvoa nykyisen hinnoittelun perusteella. Tämä tarkoittaa, että CFC on usein paljon suurempi kuin poistot, koska se heijastaa todellisia korvauskustannuksia, ei aiempia kustannuksia.
Yritykset käyttävät mieluummin tätä mittausta kuin poistoja, koska se tuo heille suurempaa taloudellista hyötyä. Tätä arvonmenetystä voidaan käyttää poistona yrityksen bruttotuloihin verotuksessa ja kirjanpidossa, mikä auttaa säästämään yrityksen rahaa. Koska pääoman arvo muuttuu jatkuvasti, sen kulutus on laskettava uudelleen kullekin tilikaudelle sen todellisen arvon huomioon ottamiseksi.
Kiinteän pääoman kulutusta käytetään myös makrotaloudellisessa analyysissä, kun tarkastellaan koko taloutta. Esimerkiksi bruttokansantuote (BKT) voidaan laskea lisäämällä maan yhteenlaskettuun CFC: hen maan yhteenlaskettu nettotulos ja kaikki yritysverot. Yhdysvalloissa CFC edustaa 12 prosenttia suhteessa BKT: hen vuonna 2009 Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön mukaan. Kiinteän pääoman kulutuksen ottamatta jättäminen BKT -laskelmiin voi siten vaikuttaa merkittävästi tähän lukuun. Taloustieteilijät voivat myös laskea kotimaan nettotuotteen (NDP) vähentämällä CFC: n BKT: sta.