Kilpailuoikeudenkäynnit ovat kilpailuoikeudellisiin menettelyihin liittyviä oikeustoimia, joiden tarkoituksena on tunnistaa ja hajottaa monopolit ja sopimattomat liiketoimintakäytännöt kilpailun edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikilla markkinoilla olevilla on tasavertaiset mahdollisuudet. Monet yritykset haluavat välttää tällaiset oikeudenkäynnit, jos mahdollista, koska se voi olla erittäin kallista ja seurauksiin voi sisältyä sakkoja tai valtuuksia myydä omistusosuutensa.
Kilpailulainsäädäntö syntyi 20 -luvun alussa, kun lainsäätäjät ja muut alkoivat tunnustaa monopolien aiheuttaman uhan. Jotkut yritykset hallitsivat tehokkaasti kokonaisia teollisuudenaloja, eikä ollut harvinaista, että niillä oli vertikaalisia monopoleja, joissa toimitusketjun jokaista vaihetta kontrolloitiin, jolloin yritys pystyi täysin hallitsemaan teollisuutta. Vastauksena useat hallitukset alkoivat hajottaa monopoleja, jotka olivat heidän mielestään epäoikeudenmukaisia, ja ympäri maailmaa otettiin käyttöön useita lakeja monopolien kieltämiseksi ja politiikkojen antamiseksi, jotta hallitukset voivat ryhtyä toimiin kyseenalaisia käytäntöjä harjoittavia yrityksiä vastaan.
Hallitus voi aloittaa kilpailuoikeudenkäynnin ilmoittamalla, että sen mielestä yhtiöllä on monopoli tai se harjoittaa hintojen vahvistamista, hintasyrjintää tai muuta toimintaa, jonka katsotaan estävän kilpailua. Kun yritykset tuodaan oikeuteen, ne yleensä pitävät puolustautumassa kilpailunrajoituksiin erikoistuneita asianajajia. Joissakin tapauksissa yritys voi sopia myyvänsä tai hajauttavansa omistusosuutensa ennen oikeudenkäyntiä, jotta vältetään kallis ja mahdollisesti mainetta vahingoittava oikeudenkäynti.
Kilpailulainsäädäntö kattaa myös kysymyksiä, kuten epäoikeudenmukainen hinnoittelu jälleenmyyjille. Jos esimerkiksi yritys antaa yhdelle jälleenmyyjälle 30% alennuksen ja toiselle jälleenmyyjälle 15% alennuksen, tämä voidaan asettaa syytteeseen kilpailulainsäädännön nojalla. Tätä käytäntöä pidetään epäoikeudenmukaisena, koska se antaa yhdelle jälleenmyyjälle kohtuuttoman edun ja tukahduttaa jälleenmyyjien välistä kilpailua. Oikeudenkäynti voi kattaa myös tällaiset tilanteet.
Hallitukset aloittavat kilpailuoikeudenkäynnit kuluttajien ja markkinoiden eheyden suojelemiseksi. Jos yritys käyttäytyy tavalla, joka rikkoo kilpailulainsäädäntöä, sillä voi olla aaltoilua, aiheuttaen vahinkoa kuluttajille ja monille muille yrityksille. Omistusten pakollinen myynti johtaa markkinoiden monimuotoisuuteen ja hintojen vaihteluun, mikä antaa kuluttajille enemmän mahdollisuuksia. Joissakin tapauksissa se voi olla erittäin hyödyllistä emoyhtiöstä erotetuille yrityksille, koska niillä voi olla enemmän tilaa menestyä ja kasvaa, kun ne ovat emoyhtiön hallinnan ulkopuolella muita etuja ajatellen.