Kirjallisuusanalyysin tarkoituksena on tarkastella syvästi yhtä kirjoitusta. Termiä sovelletaan myös tutkittaessa ryhmien kirjoituksia, yhden kirjailijan teosten summaa, kirjoitustapaa ja tiettyä kirjoituslajia. Kirjallisuusanalyysi pyrkii tutkimaan aiheensa teemoja, rakennetta ja tyyliä. Yleisenä tavoitteena on saada parempi käsitys kirjallisuudesta.
Mitä tahansa kirjallista työtä voidaan pitää kirjallisuuden muotona. Tämä sisältää henkilökohtaiset kirjeet ja sähköiset viestit verkossa, kuten tilan päivitykset. Se liittyy usein runouden ja romaanien kaltaisiin muotoihin. Kirjallisuusanalyysiä ei kuitenkaan pidä sekoittaa kirjallisuusteoriaan tai kirjallisuusteoriaan, joka on enemmän filosofinen ja jonka tarkoituksena on määritellä täysin, mikä kirjallisuus on. Kirjallisuusteoria on kuitenkin vaikuttanut siihen, miten analyytikko lähestyy kirjaa.
Kirjallisuusanalyysin tutkimukset voivat olla sekä kapeita että laajoja; he voivat myös tutkia tietyn kirjallisuuden elementtejä. Esimerkiksi Haruki Murakamin romaanin, kuten “Norjalaisen puun”, tutkiminen voi tutkia hänen tyylinkäyttöään, teemojaan, esitystään kontekstista ja hahmoista. Yleisempi tarkastelu voisi tutkia kaikkia Murakamin teoksia kokonaisuutena vertaamalla ”Wild Sheep Chase” -tapahtumaa ”Kafka on the Shore” -tilaan tai se voisi ottaa huomioon japanilaisen kirjallisuuden kokonaisuudessaan.
Kirjallisuusanalyysi ”Norwegian Woodin” hahmoista huomaa, että Murakami on käyttänyt tavallista enemmän hahmon nimiä, etenkin päähenkilön nimeämisessä, kun hän yleensä viittaa häneen nimellä ”boku”, joka tarkoittaa ”minä”. Hahmojen opiskelu antaa analyytikolle mahdollisuuden nähdä, miten hahmot esitetään, ovatko ne realistisia tai liioiteltuja karikatyyrejä.
Romaanin asiayhteys on realismi vastaan havainto. Kirjallisuusanalyysi, jossa keskitytään “norjalaisen puun” kontekstiin tai ympäristöön, tarkastelisi, miten Murakami esittelee 1960 -luvun Japanin ja onko hänen kuvauksensa tarkka. Tällainen analyysi on usein tärkeä historiallisten asetusten tarkkuuden määrittämiseksi; kun ne ovat osittain biografisia kuten Murakamin kirjassa, tulee kyseenalaiseksi löytää henkilökohtainen mielipide.
Yksi kirja voi kuvata yhden teeman. Yksi kirjoittaja voi toistaa saman teeman useissa kirjoissa. Kirjoittajat kykenevät myös käyttämään eri teemoja yhdessä kirjassa tai eri kirjoissa. Teemojen opiskelu aikoo löytää suuremman viestin tai idean, josta keskustellaan.
Tyyli ja vaikutteet ovat kaksi eri kirjallisuusanalyysin elementtiä. Tyylin tutkiminen tutkii, miten kirjailija esittää tarinan. Onko se ensimmäisessä vai kolmannessa persoonassa? Onko se kirjoitettu aktiivisessa muodossa vai menneessä aikamuodossa? Vaikutukset puolestaan tulevat muista kirjoituksista tai kirjoittajan omasta elämäkerrasta. Norjalaisen puun kontekstissa vaikutteita vaihtelee Murakamin rakkaudesta amerikkalaiseen kirjallisuuteen ja hänen omiin kokemuksiinsa lapsena 1960 -luvulla.