Kuten muutkin instituutiot, kirjastot on järjestetty tehokkaasti ja asiakaspalvelua varten. Kokoelman koosta ja budjetista riippuen kirjaston organisaatiorakennetta johtavat yksi johtaja tai johtaja ja muutama apulaisjohtaja. Nämä tyypillisesti kirjallisuustieteen ammattilaiset valvovat sitten osastojen johtajia – jotkut vastaavat tietystä kokoelmasta tai tutkimustoiminnasta, toiset omistavat enemmän hallinnollisia tehtäviä. Kaikki muut kirjaston työntekijät ovat näiden keskijohtojen valvonnassa.
Johtaja on teknisesti kirjaston organisaatiorakenteen huippu, vaikka johtajalla on tapana vastata kirjaston hallintoneuvostolle. Tämän elimen jäsenet nimittävät usein valitut maakuntakomissaarit tai joissakin yhteisöissä äänestäjät. Oppilaitoksiin liitettyjen kirjastojen osalta koulun johtokunta nimittää kirjastonhoitajat määrätyiksi ehdoiksi. Näiden luottamushenkilöiden tausta voi vaihdella suuresti yritysjohtajista, lakimiehistä ja tulevista poliitikoista eläkkeellä oleviin kansalaisiin, koviin kirjastojen tukijoihin ja koulutusjohtajiin.
Hallitus yleensä valvoo talousarviota, mutta johtaja valvoo näiden varojen päivittäistä käyttöä kirjaston tehtävän edistämiseksi. Välittömästi johtajan ja apulaisjohtajan alaisuudessa kirjastolla on varaa joukko johtajia. Jotkut ovat vastuussa henkilöstö- ja hankintabudjeteista, jotka on omistettu tietyille kokoelmille, kuten tietokirjallisuudelle, klassikoille tai viiteosastoille tai tietyille toiminnoille, kuten nuoriso-ohjelmille tai aikuiskoulutukselle. Operatiivinen johtaja voi johtaa alajohtajien osastoa, joka suorittaa tehtäviä, kuten kirjanpitoa, markkinointia ja tietotekniikkaa (IT).
Suurilla kirjastoilla, joilla on laaja kokoelma ja runsas rahoitus, on todennäköisesti enemmän johtajia, joilla on enemmän erikoistuneita toimintoja. Pienen kylän kirjastossa voi olla vain johtaja ja kourallinen vapaaehtoisia, jotka jakavat kirjaston monet tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Muita tehtäviä tai osastoja, joille johtaja on usein määrätty suurissa kirjastoissa, ovat levikki, verkko, kirjaston laajennuspalvelut, haaratoimiston valvonta, lapset, eläkeläiset, yhteisö, tutkimus ja koulun jälkeinen aika.
Kaikissa paitsi pienemmissä kirjastoissa, joissa on enimmäkseen vapaaehtoista henkilökuntaa, osastojen johtajat sijoitetaan kirjaston organisaatiorakenteeseen valvomaan lähtötason kirjastonhoitajia, opiskelijatyöntekijöitä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Levikkopäällikkö voi valvoa pientä armeijaa kirjaston opiskelijoita tai vapaaehtoisia, joista kukin on vastuussa kokoelman tietyn osan järjestämisestä ja ajantasaisuudesta. Esimerkiksi Chicagon yliopiston kokoisen kirjaston organisaatiorakenteessa kokoelmien johtaja valvoo kaunokirjallisuudesta, tietokirjallisuudesta, historiasta jne. Vastaavia henkilöstöä. Vähemmän keinotekoisella kirjastolla voi tietysti olla kokoelmapäällikkö joka vastaa kirjaston hankinnoista.