Kognitiivinen toiminta viittaa henkilön kykyyn käsitellä ajatuksia. Kognitio tarkoittaa ensisijaisesti asioita, kuten muistia, kykyä oppia uutta tietoa, puhetta ja luetun ymmärtämistä. Useimmilla terveillä yksilöillä aivot kykenevät oppimaan uusia taitoja kaikilla näillä alueilla, erityisesti varhaislapsuudessa, ja kehittämään henkilökohtaisia ja yksilöllisiä ajatuksia maailmasta. Tekijät, kuten ikääntyminen ja sairaudet, voivat vaikuttaa kognitiiviseen toimintaan ajan mittaan, mikä voi johtaa ongelmiin, kuten muistin menetykseen ja vaikeuksiin ajatella oikeita sanoja puhumisen tai kirjoittamisen aikana.
Ihmiset ovat yleensä valmiita kognitiivisiin toimintoihin syntyessään, mikä tarkoittaa, että jokainen ihminen pystyy oppimaan tai muistamaan tietyn määrän tietoa. Tämä mitataan yleensä käyttämällä testejä, kuten älykkyysosamäärää (IQ), vaikka ne voivat olla epätarkkoja mittaamaan täysin kognitiivisia kykyjä. Lapsuus ja varhaislapsuus ovat ajanjaksoja, jolloin useimmat ihmiset kykenevät parhaiten omaksumaan ja käyttämään uutta tietoa. Useimmat lapset oppivat uusia sanoja, käsitteitä ja tapoja ilmaista itseään viikoittain tai jopa päivittäin. Oppimiskyky hidastuu pikkuhiljaa vanhetessaan, mutta kognitiivisen toiminnan ei pitäisi heikentyä laajasti terveillä yksilöillä.
Tietyt sairaudet ja olosuhteet voivat heikentää kognitiota. Esimerkiksi multippeliskleroosi (MS) voi lopulta aiheuttaa muistin menetyksen, kyvyttömyyden ymmärtää uusia käsitteitä tai tietoja ja heikentää sanallista sujuvuutta. Kaikki potilaat, jotka kärsivät sairaudesta, eivät koe näitä sivuvaikutuksia, ja useimmat potilaat säilyttävät puhekykynsä ja yleisen älykkyytensä.
Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että on mahdollista parantaa kognitiivista toimintaa ja estää muistin ja ajattelun luonnollinen heikkeneminen, kun se johtuu normaalista ikääntymisestä. Toiminta, kuten tekstivirheet, muistiongelmat ja matematiikka, voi “harjoittaa” aivoja niin, että vähemmän soluja kuolee tai muuttuu passiivisiksi ajan myötä. Tämä voi johtaa pidempään korkean tason kognitioon ja jopa parantaa kognitiivisia taitoja joillakin yksilöillä. Aivan kuten muutkin kehon lihakset, aivot tarvitsevat säännöllistä stimulaatiota pysyäkseen vahvana.
Lääkärin on arvioitava kognition heikkenemisen oireet vakavien tilojen poissulkemiseksi. Esimerkiksi MS -tauti voi aluksi esiintyä pienillä muutoksilla kognitiivisessa toiminnassa ennen kuin se etenee vakavampiin oireisiin. Useimmissa tapauksissa muistin menetys tai kyvyttömyys ajatella selkeästi johtuu yksinkertaisista ongelmista, jotka voidaan korjata helposti. Esimerkiksi väsymys tai stressi voivat molemmat johtaa tilapäiseen kognition menetykseen. Ongelma yleensä ratkeaa, kun taustalla olevat ongelmat on käsitelty. Pitkäaikaiset tai ajan myötä pahenevat oireet on kuitenkin aina otettava vakavasti, koska ne voivat olla merkki mielenterveydestä tai fyysisestä häiriöstä.