Fokusryhmähaastattelu on tutkimusmenetelmä, johon osallistuu pieni ryhmä ihmisiä, joita haastatellaan tutkijaa kiinnostavasta aiheesta. Haastattelun tuloksena on runsaasti tietoa, jota voidaan soveltaa monella eri tavalla. Kohderyhmähaastattelussa on kuitenkin myös joitain sudenkuoppia, jotka on tunnistettava huolellisesti ja vältettävä tutkijoiden, jotka haluavat tuottaa mielekkäitä tuloksia.
Kohderyhmä näyttää olevan lähtöisin markkinointiyhteisöstä. Markkinointitutkimukseen kuuluu usein innovatiivisten tutkimusmenetelmien kehittäminen, joita voidaan soveltaa kuluttajien ymmärtämisen lisäksi myös muilla tutkimusaloilla. Fokusryhmähaastattelua käyttävät nykyään ihmiset monilla aloilla aina sosiologeista lääketieteen tutkijoihin. Ei ole harvinaista, että yleisön jäseniä koskevat pyynnöt kutsuvat heitä osallistumaan kohderyhmähaastatteluihin. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, voivat ottaa yhteyttä paikallisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin selvittääkseen, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla.
Fokusryhmähaastattelu vaatii kahdeksan -kymmenen henkilön ryhmän, joka on koonnut keskustelemaan tietystä aiheesta. Ihmisten otos voidaan valita useilla tavoilla. Ohjaaja ohjaa osallistujia useiden kysymysten läpi, alkaen suhteellisen laajoista kysymyksistä ja kaventamalla saadakseen hyvin erityisiä vastauksia. Haastattelu tallennetaan yleensä siten, että mikään vastauksista ei jää väliin ja joskus tutkijat tutkivat myös videoita katsoakseen esimerkiksi osallistujien käyttämää kehonkieltä.
Kohderyhmähaastattelun ohjaamiseen tarvitaan taitava ohjaaja. Ihmisryhmät voivat nopeasti poistua aiheesta tai vaeltaa keskustelussaan. Merkityksellisten vastausten saamiseksi tarvitaan lempeää valmennusta ja opastusta, jotta ihmiset pysyvät oikeilla jäljillä. Ohjaajan on kuitenkin vältettävä sitä, että osallistujia kehotetaan antamaan halutut vastaukset, ja hänen on siten kulkettava hieno raja osallistujien ohjaamisen keskustelun ja sanomisen välillä. Ihmiset hankkivat yleensä haastattelutaitoja opiskellessaan opiskelemalla esimerkiksi markkinointia ja psykologista tutkimusta.
Tämä tutkimusmenetelmä voi olla erittäin arvokas tuottamaan paljon dataa ja paljastamaan tietoja, joita saattaa olla vaikeampi saada kirjallisilla kyselyillä tai yksi haastatteluilla. Kohderyhmähaastattelussa osallistujat rakentavat muita ajatuksia ja ideoita, ja vastauksista tulee vastaavasti paljon monimutkaisempia. Haastattelumenetelmä tarjoaa myös mahdollisuuden ihmisille vastata kysymyksiin, joita ei ole esitetty, ja laajentaa vastauksiaan, vaihtoehtoja, joita ei ole saatavilla vaihtoehtoisessa tutkimusmuodossa, kuten kyselyssä.