Kokonaiskysynnän aikataulu on tutkimus kansallisten hintatasojen ja sen asukkaiden tuotteiden kulutustason välisestä suhteesta. Tämä on tärkeä käsite makrotaloudessa, joka tutkii koko taloutta eikä sen kansalaisten menoja. Kokonaiskysyntää mitataan yleensä maan bruttokansantuotteella (BKT), kun taas hintatasoa mitataan jonkinlaisella hintaindeksillä. Näiden kahden mittauksen sijoittaminen kaavioon muodostaa kokonaiskysynnän aikataulun, joka voidaan piirtää osoittamaan näiden kahden käänteinen suhde.
Taloutta voi opiskella kahdella eri tavalla. Mikrotaloustiede tarjoaa katsauksen siihen, miten ihmiset käyttävät ja säästävät rahansa riippuen heidän ympärillään olevista taloudellisista ärsykkeistä. Sitä vastoin makrotaloustiede ottaa tämän näkemyksen ja laajentaa sitä koko kansakunnan leveydelle. Yksi tärkeimmistä makrotalouden käsitteistä on kokonaiskysyntä, joka on maan kaikkien kansalaisten tuotteiden kokonaiskysyntä. Kokonaiskysynnän reagointi hintatasoon on kokonaiskysynnän aikataulun perusta.
Kokonaiskysynnän aikataulun luomiseksi tietyt mittaukset on kerättävä. Hintaindeksi, kuten Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksi, edustaa hintatasoa. Näille hintatasoille on löydettävä vastaavat kokonaiskysynnän tasot, ja ne voidaan kerätä maan bruttokansantuotteesta, joka mittaa kulutustasoa laskemalla yhteen kaikki kulutusmenot, yritykset ja julkiset investoinnit sekä nettovienti.
Näiden kahden mittauksen asettaminen vierekkäin kaavioon osoittaa kokonaiskysynnän aikataulun ja kahden mittauksen välisen käänteisen suhteen. Toisin sanoen, kun hintataso nousee, kokonaiskysyntä laskee ja päinvastoin. Kun tämä piirretään kaavioon, jossa hintatasot on pystysuoralla akselilla ja kokonaiskysyntä vaaka -akselilla, tämä käänteinen suhde näkyy viivalla, joka heiluu korkealta pystysuoran yläosan läheltä alas alas lähellä vaakasuoraa oikeaa alareunaa. ero noin 45 astetta.
Kokonaiskysynnän aikataulun käänteiseen suhteeseen on kolme pääasiallista syytä. Hintojen nousu devalvoi kuluttajien hallussa olevat rahat ja jättää kuluttajille vähemmän rahaa tuotteisiin. Myös korot nousevat inflaation myötä, mikä tekee viisaammaksi säästää rahaa kuin käyttää sitä. Lopuksi tuonti ulkomailta tulee toivottavammaksi, kun paikalliset hinnat ovat korkeat, kun taas viennin ulkomainen kysyntä laskee.