Kokonaiskysyntäkäyrä on makrotaloudellinen käsite, joka tiivistää talouden kaikkien tavaroiden tai palvelujen kokonaiskysynnän. Tämä käsite keskittyy tyypillisesti valmiisiin tuotteisiin, koska kuluttajat ostavat nämä tuotteet pääasiassa talousmarkkinoilta. Kokonaiskysyntä voi edustaa myös kaikkien yksittäisten kysyntäkäyrien kokonaismäärää, joilla on olennainen rooli kysynnän ja tarjonnan teoriassa.
Kysyntä ja tarjonta on talouden perusteoria, joka pyrkii löytämään tasapainopisteen, jossa tuottajien tavaroiden ja palvelujen kokonaistarjonta vastaa kuluttajien tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntää. Tämä taloudellinen käsite esitetään graafisessa suorakulmakaaviossa, jossa pystysuora akseli edustaa tuotteiden hintoja ja vaaka-akseli sisältää tietoja tavaroiden tai palveluiden kokonaismäärästä, joita yritys myy eri hintapisteissä. Kysyntäkäyrä alkaa vasemmasta yläkulmasta ja laskee kaavion oikeaan alakulmaan. Tarjontakäyrä alkaa kaavion oikeasta yläkulmasta ja laskee alaspäin kaavion vasenta alakulmaa kohti. Leikkauspiste edustaa tasapainopistettä. Tämä kaavio edustaa tarjontaa ja kysyntää mikrotalouden tai yksittäisen tuotteen tasolla.
Kokonaiskysyntäkäyrä auttaa maita mittaamaan bruttokansantuotteitaan (BKT) käyttämällä esimerkiksi kuluttajahintaindeksiä (CPI). Kuluttajahintaindeksi on kotitalouksien yleisesti käyttämien tavaroiden tai palvelujen keskihinta. Koska kokonaiskysyntäkäyrä edustaa kaikkien tavaroiden “keskimääräistä” kysyntää suhteessa BKT: hen, kuluttajahintaindeksi on keskihinta, joka edustaa tietoja kokonaistarjonnan ja kysyntäkaavion pystysuoralla akselilla. Lyhyesti sanottuna kuluttajahintaindeksi laskee painotetun keskimääräisen hinnan tavaroista, kuten ruoasta, asumisesta, vaatteista ja vastaavista tarpeellisista menoista. Näiden tavaroiden korkeammat keskihinnat siirtävät tasapainopisteen korkeammalle kokonaiskysyntäkäyrällä, mikä osoittaa, että tavaroita myydään vähemmän koko talouden markkinoilla.
Koko kysynnän käyrä voi siirtyä kysynnän ja tarjonnan kaaviossa vasemmalle tai oikealle sen sijaan, että liikkeet nousisivat ylös ja alas suhteessa keskimääräiseen kuluttajaindeksiin. Tämä tapahtuu, kun asiakkaiden mieltymykset tavaroihin tai palveluihin muuttuvat, markkinoille tulee korvaavia tavaroita tai palveluja, jotka tarjoavat parempaa arvoa kuluttajille, tai kuluttajien kokonaistulot kasvavat. Raha- ja finanssipolitiikalla voi olla merkittävä rooli kokonaiskysyntäkäyrän muuttamisessa. Korkeammat verot ja inflaatio voivat siirtää koko käyrän vasemmalle, mikä pienentää pienempiin tuloihin perustuvan talouden kokonaiskysyntää. Päinvastoin tapahtuu alhaisempien verojen ja inflaation valossa, mikä siirtää kysyntäkäyrää oikealle.