Kokonaislukumuoto on tietotyyppi tietokoneohjelmoinnissa. Tiedot kirjoitetaan sen mukaan, millaista tietoa tallennetaan, kuinka tarkasti numeerista tietoa tallennetaan ja miten tietoja käsitellään käsittelyssä. Kokonaisluvut edustavat kokonaisia yksiköitä. Kokonaisluvut vievät vähemmän tilaa muistissa, mutta tämä tilaa säästävä ominaisuus rajoittaa tallennettavan kokonaisluvun suuruuden.
Kokonaisluvut ovat kokonaislukuja, joita käytetään laskutoimituksissa, algebrassa, kirjanpidossa ja laskennassa. Kokonaisluku viittaa siihen, ettei ole pienempiä osittaisia yksiköitä. Numerolla 2 kokonaisluvulla on eri merkitys kuin numerolla 2.0. Toinen muoto osoittaa, että yksikköä on kaksi kokonaista ja nolla kymmenesosaa, mutta yksikön kymmenesosat ovat mahdollisia. Ensimmäinen luku kokonaislukuna tarkoittaa, että pienempiä yksiköitä ei oteta huomioon.
Ohjelmointikielillä on kaksi syytä kokonaislukumuotoon. Ensinnäkin kokonaislukumuoto on sopiva, kun tarkastellaan objekteja, joita ei voida jakaa pienempiin yksiköihin. Johtaja, joka kirjoittaa tietokoneohjelman laskeakseen 100 dollarin bonuksen jakamisen kolmen työntekijän kesken, ei määrittäisi bonusmuuttujalle kokonaislukumuotoa, mutta käyttäisi yhtä tallentaakseen työntekijöiden määrän. Ohjelmoijat huomasivat, että kokonaisluvut ovat kokonaislukuja eivätkä edellytä niin monta numeroa, että ne esitetään tarkasti.
Tietojenkäsittelyn alkuaikoina muistitila oli rajallinen ja arvokas, ja muistin säästämiseksi kehitettiin kokonaislukumuoto. Koska tietokoneen muisti on binaarijärjestelmä, numerot esitettiin tukikohdassa 2, mikä tarkoittaa, että hyväksyttävät numerot ovat 0 ja 1. Numeron 10 tukikohdassa 2 edustaa numeroa 2 tukikohdassa 10, koska kahden sarakkeen 1 on luku kerrottuna 2: lla nostettu toiseen voimaan. 100 kannassa 2 on 8 kannassa 10, koska ensimmäisen sarakkeen 1 on 1 kerrottuna 2 kuutiossa.
Binäärilukujen esittämiseen on/off -pohjalta kehitettiin sähköpohjaisia tietokoneita. Bitti on yksittäinen päälle/pois, tosi/epätosi tai 0/1 tietojen esitys. Vaikka erilaisia laitteistokokoonpanoja tutkittiin käyttämällä tietokoneella suoraan osoitettavissa olevien bittien lukumääriä, 8-bittisestä ja 2-tavuisesta sanasta tuli vakio yleiskäyttöön. Tällöin kokonaislukuformaatin leveys ei määritä desimaalien määrää, vaan suurimman ja pienimmän arvon, jonka kokonaisluku voi olettaa.
Useimpien kielten kokonaislukuformaatit mahdollistavat bitin käytön merkkinä positiivisen tai negatiivisen kokonaisluvun osoittamiseksi. 32-bittisellä kielikääntäjällä C/C+ -kielet käyttävät kokonaislukumuotoa, int, allekirjoitettujen kokonaislukuarvojen tallentamiseen välillä –231–231-1. Yksi kokonaisluku vähennetään nollaan, eli noin +/- 2.1 biljoonaan. 64-bittisessä kääntäjässä, joka käyttää int64-tietotyyppiä, sallitaan allekirjoitettu kokonaislukuarvo välillä -263-263-1 tai +/- 9.2 kvintiljoonaa.