Kokoonpanolinjan kehitystä ja historiaa pidetään yhtenä tärkeimmistä tapahtumista valmistuksen kehityksessä. Prosessi, joka sisältää valmiiden tuotteiden peräkkäisen kokoamisen tehokkaaseen, jatkuvasti liikkuvaan linjaan, korvasi suuresti perinteiset käsityömenetelmät. Vaikka kokoonpanolinjan historia liittyy useimmiten amerikkalaiseen yrittäjään Henry Fordiin, menetelmän alku juontaa juurensa paljon kauemmas, teollisen vallankumouksen kynnyksellä.
Ihmisten kehittyessä koneteknologiaa, tehokkaan kokoonpanon käsitteestä tuli luonnollinen kiinnostus valmistukseen. Ennen kokoonpanolinjaa valmistus riippui käsityöläisen taitavista käsistä, jotka pystyivät ottamaan raaka -aineen ja muuttamaan sen valmiiksi tuotteeksi suorittaen jokaisen vaiheen itse. Tämä menetelmä vaati huomattavaa koulutusta ja asiantuntemusta, ja se mahdollisti vain yhden kohteen luomisen kerrallaan. Vaikka käsintehdyt esineet saattavat olla arvokkaita ja taiteellisia, niiden tuotanto oli harvoin tehokasta tai pystyi vastaamaan massatuotannon kysyntään.
Vaikutukset, jotka johtivat Fordin nykyaikaisen kokoonpanolinjan kehittämiseen, ovat peräisin monista innovatiivisista lähteistä. Amerikan keskilännen lihanpakkauslaitokset olivat tunnettuja “purkamislinjoistaan”, joissa työntekijät ja koneet leikkasivat järjestelmällisesti teurastettuja eläimiä lihansa vuoksi. Sarjan varhaiset versiot otettiin käyttöön tehtaissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa hallitsemaan teollisen vallankumouksen massatuotantolaitteita. Aseistajat Samuel Colt ja Eli Whitney saattoivat myös osallistua kokoonpanolinjan historiaan, mutta esittivät ajatuksia jaetuista työlinjoista ja vaihdettavista mekaanisista osista.
Mahdollisesti kokoonpanolinjan historian tunnetuin hetki on Fordin käyttöönotto liikkuvalla tuotantolinjalla. Moderni linja, jota käytettiin 20 -luvun alun kuuluisien Model T -autojen valmistamiseen, jakoi työn eri segmentteihin, joten jokaisen työntekijän oli hallittava vain yksi tehtävä. Asennettaessa kuljetinhihna, linja mahdollisti kappaleiden kokoamisen alusta loppuun yhdellä sujuvalla prosessilla, käyttäen suhteellisen ammattitaidotonta työvoimaa ja kamppailemalla valmiita autoja tietyn ajan kuluessa. Sen lisäksi, että Ford nopeutti tuotantoaikaa ja vaati vähemmän koulutusta, Ford mainosti kuuluisasti liikkuvan kokoonpanolinjan keinona työntekijöille ansaita enemmän, koska tehtaat voisivat maksaa korkeammat palkat tuotantokustannusten laskiessa.
Kokoonpanolinjan historia ei kuitenkaan pääty pelkästään Fordin kuuluisaan keksintöön. Vaikka prosessi mullisti valmistuksen kaikkialla maailmassa, järjestelmässä ilmeni ongelmia. Monien uskotaan olevan kokoonpanolinjan työläiden ja toistuvien liikkeiden vaarallisia sekä fyysiselle että mielenterveydelle. Tekniikan kehitys on mahdollistanut automatisoidut kokoonpanolinjat, joissa suurin osa työstä tehdään koneilla, mikä voi vähentää työntekijöiden fyysistä ja henkistä rasitusta, mutta voi myös johtaa vähemmän työpaikkoihin.