Kokoontumisvapaus on ihmisoikeus, jota suojellaan monilla maailman alueilla. Kokoontumisvapauden mukaan ihmisillä on oikeus kokoontua rauhanomaisesti muiden ihmisten ryhmien kanssa yhteisten etujen ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä käsite liittyy läheisesti vapaaseen yhdistymisoikeuteen, ihmisoikeuteen, joka liittyy yhdistyksiin ja järjestöihin liittymiseen.
Kansainvälisen oikeuden mukaan joukko asiakirjoja hahmottaa ja suojaa kokoontumisvapautta. Myös laaja joukko kansakuntia, kuten Kanada, Turkki, Ranska, Intia ja Yhdysvallat, ovat nimenomaan nimenneet kokoontumisvapauden suojatuksi oikeudeksi. Hongkong, joka toimii Manner -Kiinasta erillisellä hallintojärjestelmällä, takaa kansalaisilleen kokoontumisvapauden.
Kokoontumisoikeutta käytetään väittämään, että niin kauan kuin ihmiset eivät yllytä väkivaltaan tai luo selvää ja läsnä olevaa vaaraa, heillä on oikeus kokoontua ryhmiin vaihtamaan tietoja ja ajatuksia. Usein tämä tapahtuu mielenosoitusten muodossa, kuten heidän työntekijöidensä piketteissä ja poliittisissa mielenosoituksissa, joissa kansalaiset kokoontuvat protestoimaan hallituksen toimintaa vastaan. Kansalaisilla on kokoontumisvapauden perusteella oikeus pyytää hallituksiltaan valituksia, vaikka heidän hallitustensa ei tarvitsekaan noudattaa näitä vetoomuksia.
Pohjimmiltaan kokoontumisvapaus suojaa oikeutta järjestää julkisia kokouksia. Hallitus voi seurata julkisia kokouksia tietojen keräämiseksi tiedustelupalveluille tai yleisen turvallisuuden suojelemiseksi, mutta se ei voi hajottaa tai hajottaa kokouksia. Lain mukaan julkisille kokouksille voidaan vaatia lupia yleisen turvallisuuden vuoksi. Ihmiset maksavat yleensä pieniä maksuja lupista, eikä hallitus saa evätä lupia organisaation uskomusten perusteella. Esimerkiksi Klu Klux Klanilla on oikeus lupiin yhtä paljon kuin Juutalaisten Anti-Defamation League.
Hallituksen edustajat voivat hajottaa julkisen kokouksen, jos kokous ei ole sallittu ja se vaarantaa yleisen turvallisuuden tai jos kokous on sallittu, mutta aiheuttaa selvän vaaran. Jos esimerkiksi yleisökokouksen osallistujat yllyttävät linssiin, lainvalvontaviranomaiset voivat puuttua tapaamiseen ja estää väkivallan.
Läheisesti liittyvä yhdistymisvapaus on kansalaisoikeus, joka velvoittaa ihmiset liittymään haluamiinsa yhdistyksiin ilman häiriöitä. Toisaalta ihmiset voivat myös hylätä jäsenyyden järjestöissä. Tämä koskee tilanteita, kuten ammattiliittojen järjestämistä, estää työnantajia painostamasta henkilöstöään kieltäytymään liittymästä ammattiliittoon. Se myös varmistaa, ettei ihmisiä pakoteta liittymään yhdistyksiin, joihin he eivät halua liittyä.