Kon-Tiki oli 32-vuotiaan norjalaisen tutkimusmatkailijan ja kirjailijan Thor Heyerdahlin kokeilu. 1940-luvun puolivälissä hän rakensi lautan, nimeltään Kon-Tiki, käyttämällä materiaaleja ja tekniikkaa, jotka olivat saatavilla esikolumbiaanisena aikana. Pienen miehistön kanssa hän purjehti lautalla vuonna 1947 Etelä-Amerikasta Polynesian saarille.
Heyerdahlin tavoitteena oli todistaa, että esikolumbiaanisena aikana ihminen olisi voinut matkustaa idästä länteen ja että Etelä-Amerikan ihmiset olisivat voineet asettua Polynesian saarille. Itse Kon-Tiki-lautta rakennettiin Ecuadorista peräisin olevasta balsasta sekä hampusta, männystä ja muista alkuperäisistä materiaaleista, kuten mangrovepuusta, bambusta ja kuusesta. Lautassa ei ollut metallia.
Retkikunta alkoi Callaosta Perussa 28. huhtikuuta 1947. Heyerdahl purjehti viiden hengen miehistössä. Matka kesti 101 päivää ja laskeutui lopulta Raroian saaren lähelle 7. elokuuta 1947. Ryhmä otti lyhyen yhteyden Angataun saaren alkuperäisasukkaisiin 4. elokuuta, mutta ei päässyt laskeutumaan turvallisesti. Matkan kokonaispituus oli 4300 merimailia (7,964 km). Keskinopeus oli 1.5 solmua.
Kerran Raroian luodolla Kon-Tiki-tiimi vietti muutaman päivän yksin, kunnes läheisen saaren asukkaat saapuivat kanootilla. Alkuperäiset veivät miehistön kylään ja juhlivat perinteisiä tansseja ja juhlia. Sitten ranskalainen kuunari hinasi lautan Tahitille.
Kon-Tikin miehistöön kuului Bengt Danielsson, ruotsalainen sosiologi ja ainoa miehistön jäsen, joka ei ollut Norjasta. Norjalaiseen miehistöön kuuluivat radioasiantuntija Knut Haagland, navigaattori ja taiteilija Erik Hesselberg, radioasiantuntija Torstien Raaby sekä insinööri Herman Watzinger. Retkikunta rahoitettiin yksityisillä lainoilla, vaikka Yhdysvaltain armeija lahjoittikin varusteita.
Ruokaa varten miehistö pakkasi kookospähkinöitä, bataatteja sekä joitain Yhdysvaltain armeijan toimittamia ruoka-annoksia. Heidän vesinsä säilytettiin bambuputkissa. Matkan varrella he saivat kalaa, erityisesti keltaevätonnikalaa, haita, delfiinejä ja lentäviä kaloja.
Heyerdahl kirjoitti tutkimusmatkastaan bestseller-kirjan, josta tuli Oscar-palkittu dokumentti. Vuodesta 1950 lähtien alkuperäinen lautta on ollut esillä Oslossa, Norjassa Kon-Tiki-museossa.