Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö tarkoittaa sitä, miten korkein oikeus tulkitsee lakia Yhdysvaltain perustuslain valossa. Joihinkin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden käsiteltäviin asioihin sisältyy epäoikeudenmukaisuuksia, jotka näyttävät vaikuttaneen vastaajan perustuslaillisiin oikeuksiin. Odotetaan, että korkein oikeus korjaa tehdyn virheen ja antaa oikeuden vastaajalle. Korkein oikeus ei kuitenkaan voi antaa oikeutta yksityisille, koska sen yksinomainen vastuu on tulkita Yhdysvaltain perustuslakia ja päättää, pitävätkö osavaltion ja liittovaltion lait sitä yllä. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö vastaa vain siitä, että korkeimman oikeuden laki hyväksytään ja sitä hallitaan Yhdysvaltain perustuslain mukaisesti.
Korkein oikeus käsittelee perustuslakikysymyksiä nostavia asioita. Tuomioistuin käsittelee siis vain sellaisia tapauksia, joissa esitetään jokin perustuslain lauseke, periaate tai kysymys. Korkein oikeus päättää, mitä se kuulee. Korkeimman oikeuden tuomareita on yhdeksän, ja kun vähintään neljä heistä äänestää asian käsittelyä, asia tulee käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Kuitenkin vain noin 10% tuomioistuimelle lähetetyistä asioista hyväksytään, keskimäärin noin 90-100 tapausta vuodessa.
Suurin osa tapauksista alkaa osavaltion tuomioistuimissa, ja ne siirtyvät usein kaupungista tai läänituomioistuimesta ylöspäin, kunnes ne saavuttavat osavaltion korkeimman oikeuden. Sieltä valitus voi viedä asian suoraan korkeimpaan oikeuteen, jotta korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö voidaan tehdä. Asia, joka liittyy liittovaltion lakiin ja alkaa liittovaltion käräjäoikeudessa, voi siirtyä alueellisen muutoksenhakutuomioistuimen kautta ja saavuttaa sen jälkeen Yhdysvaltain korkeimman oikeuden. Sen selvittämiseksi, kuka on voittanut ja hävinnyt viimeisen kierroksen korkeimman oikeuden tapauksen historiassa, on otettava huomioon kaksi asiaa, joita pidetään tärkeinä.
Tapauksen nimi voisi olla A vs. B, kun se tulee korkeimman oikeuden tuomarin käsiteltäväksi. Tässä ymmärretään, että alemman oikeusasteen tuomioistuimessa, jossa asia viimeksi käsiteltiin, tuomio annettiin B: n hyväksi tai toisin sanoen A hävisi asian. Vetoomuksen esittäjä, yhteisö tai henkilö, joka menetti asian alioikeudessa, on aina ensimmäisenä korkeimman oikeuden asioissa. Korkeimmassa oikeudessa käy ilmi tapausta koskevat kertomukset, jotka on mainittu tapauskertomuksen lopussa. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö joko vahvistaa tai kumoaa alemman oikeusasteen tuomion.
Jos korkein oikeus vahvistaa tuomion, se tarkoittaa, että B on voittanut jälleen. Jos se kumoaa alemman oikeusasteen tuomion, A on nyt voittanut asian. Yhdysvaltain korkeinta oikeutta ei kiinnosta rikoksista syytettyjen ja syytettyjen viattomuus tai syyllisyys. Tuomioistuin vain varmistaa, että luotuja lakeja hallinnoidaan Yhdysvaltain perustuslain mukaisesti, mikä on korkeimman oikeuden oikeuskäytännön määritelmä.