Koronvaihtosopimus on kahden osapuolen välinen sopimus, jolla vaihdetaan rahavirrat, jotka johtuvat lainojen koroista, jotka ovat samankaltaisia, mutta eroavat toisistaan. Tyypillinen koronvaihtosopimus voi olla sopimus toisen osapuolen välillä, joka on ottanut vaihtuvakorkoisen lainan, ja toinen, jolla on kiinteäkorkoinen laina. Koronvaihtosopimusten arvostus tiettynä ajankohtana on kahden tulevan tulovirran nykyarvon ero. Tämä arvo on toiselle osapuolelle omaisuuserä ja toiselle velka.
Swapin avulla jokainen osapuoli voi hyödyntää suhteellista etua omalla rahoitusmarkkinoiden segmentillä. Esimerkiksi yrityksillä, joilla on korkea luottoluokitus, voi olla suhteellinen etu kerätä pitkäaikaisia varoja kiinteillä korkoilla. Lainanottaja, jolla on alhaisempi luottoluokitus, saattaa siksi haluta ottaa vaihtuvakorkoista lainaa ja tehdä koronvaihtosopimusta saadakseen varmuuden kassavirroista tulevaisuudessa.
Swap -sopimuksen nojalla suoritettavat määräaikaismaksut ovat osapuolen nettomaksuja toiselle. Maksut edustavat lainoista maksettavien korkojen eroa. Maksun suorittaa se osapuoli, jolla on suurempi velvollisuus osapuolelle, jolla on pienempi velvollisuus, maksettavan koron nettomäärän perusteella.
Koronvaihtosopimusten arvostus missä tahansa vaiheessa voidaan löytää vertaamalla koronvaihtosopimuksen kahden osan nykyarvoa. Esimerkiksi koronvaihtosopimuksessa, joka koostuu kiinteästä korosta ja vaihtuvakorkoisesta osasta, kiinteän koron osuuden tulevat määrät ja maksupäivät ovat tiedossa. Kiinteäkorkoisen lainan maksujen nykyarvo voidaan siis laskea käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Koronvaihtosopimuksen vaihtuvakorkoisen osuuden tulevia maksuja ei tiedetä, koska ne riippuvat lainan muuttuvan koron tulevista muutoksista. Vaihtuvakorkoisen lainan suhteelliset termiinikorot voidaan kuitenkin johtaa lainan tuottokäyrään. Tuottokäyrä on kaavio, joka esittää lainan korot eri ajanjaksoilla lainan eräpäivään saakka laskettuna markkinatietojen perusteella. Näiden termiinikorkojen avulla laskettua tulevaa maksuvirtaa käyttämällä on mahdollista laskea vaihtuvan koron lainan tulovirran nykyarvo.
Viimeinen askel koronvaihtosopimuksessa on vertailla lainan kahden osan nykyistä arvoa. Ero näiden kahden välillä on koronvaihtosopimuksen nykyinen arvo. Tämä koronvaihtosopimus sisällytetään tilinpäätökseen velana jollekin osapuolelle ja toiselle osapuolelle omaisuuseränä.