Kiistanalainen kristillinen oppi, korvaava teologia tukee uskoa siihen, että kirkko hyötyy nyt Abrahamin ja Mosaiikan liiton lupauksista, jotka alun perin annettiin Israelille. Monet kristityt ja juutalaiset uskovat näiden liittojen olevan jumalallista alkuperää. Jotkut teologit ovat pitäneet holokaustia keinona selittää muinaisiin juutalaisiin ja kristillisiin teksteihin tallennettuja ennustuksia ja tapahtumia. Holokausti antoi myös sysäyksen Israelin valtion perustamiselle. Tämän seurauksena sillä on myös ollut rooli korvaavan teologian viimeaikaisen kehityksen muokkaamisessa.
Jotkut juutalaiset uskovat edelleen, että Aabrahamin jälkeläisille annetut lupaukset toteutuvat tulevaisuudessa. Sitä vastoin monet kristityt uskovat, että juutalaiset ovat menettäneet nämä lupaukset, koska heidän esi -isänsä eivät uskoneet Jeesukseen jumalallisena olennona monta vuosisataa sitten. Tämän seurauksena huomattava osa kristillistä uskoa tunnustavista uskoo myös, että lupaukset on siirretty heille ja otettu pois juutalaisilta. Tätä kutsutaan korvausteologiaksi, koska he uskovat, että kirkko korvasi Israelin Jumalan suunnitelmassa.
Kristinuskon tuloa seuranneilla varhaisilla vuosisatoilla korvausteologia vallitsi ensin joidenkin kristittyjen keskuudessa. Nämä kannattajat uskoivat, että Jumala piti heitä muinaiselle Israelin kansalle annettujen lupausten uusina vastaanottajina. Koska Israel hylkäsi Kristuksen jumalallisena ihmisenä, korvaavat teologit väittävät, että monet Aabrahamin jälkeläisille annetut lupaukset ovat nyt mitättömiä.
Nämä teologit sanovat, että tämä tapahtui siksi, että muinaiset Israelin johtajat hylkäsivät Jeesuksen opetukset ja että hylkääminen johti siihen, että Jumala hylkäsi heidät Jumalan valituksi kansaksi. Lupaukset, joita kutsutaan myös liittoiksi, sisältyvät Pyhän Raamatun Vanhan testamentin osaan, joka tunnetaan juutalaisten keskuudessa Toorana. Toorassa on monia lupauksia, mutta yksi kiistanalaisimmista on lupaus Israelin jumalallisesta oikeudesta maahan.
Kun holokausti tapahtui 20-luvun puolivälissä, tämä sinkki juutalaisia eloonjääneitä hankkimaan kotimaan. Suuri osa Israelin palauttamisen innosta lepää kahdella ajatuksella. Monien holokaustista selvinneiden ensimmäinen tavoite oli estää kansansa joukkotuhon toistuminen. Monet juutalaisista selviytyneet tunsivat ainoan keinon tehdä se oli perustaa kansakunta, jossa juutalaiset voisivat hallita itseään takaisinperimällä esi -isiensä maan.
Monet Israeliin asuneet juutalaiset ja heidän jälkeläisensä uskovat edelleen lupauksiin, jotka he väittävät Jumalan antaneen Aabrahamin jälkeläisille, mukaan lukien Israelin nyt vaatima maa. Korvausteologia yleensä hylkää tämän uskomuksen. Jotkut kristilliset teologit uskovat kuitenkin edelleen juutalaisten oikeuteen saada kotimaa. “Luvattu maa” viittaa Tooraan tallennettuun lupaukseen, joka lupasi Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen Israelin maan. Tulevia palkintoja luvataan myös, mutta monet tulkitsevat nämä lupaukset metafyysiseksi.