Koulutuksen sponsorointi on taloudellisen tuen antamista henkilön tai yhteisön koulutukselle. Tällaista sponsorointia voivat tarjota yksilöt tai organisaatiot. Sponsorointi voi tapahtua monissa yhteyksissä aina oman perheenjäsenten sponsoroinnista sellaisen henkilön tai ihmisryhmän kansainväliseen sponsorointiin, jota sponsori ei ole koskaan tavannut.
Oppilaan omat sukulaiset tai muut henkilökohtaiset suhteet voivat sponsoroida hänen koulutustaan. Tässä yhteydessä koulutuksen sponsorointi on yleensä epävirallista ja sitä annetaan rajoituksetta. Tällaiset sponsorit voivat odottaa takaisinmaksua jossain vaiheessa tai kannustaa ensisijaiseen akateemiseen suuntaan, mutta nämä odotukset eivät yleensä sido opiskelijaa millään tavalla oikeudellisesti.
Toinen koulutuksen sponsorointityyppi on, kun sponsoriorganisaatio – joka voi olla valtiollinen, valtiosta riippumaton tai itse oppilaitos – vaatii oppilaalta jotain vastineeksi sponsoroinnista. Lukukausimaksusta voidaan luopua tapauksissa, joissa tarvitsevat opiskelijat sitoutuvat soveltamaan koulutustaan tietyllä tavalla valmistumisen jälkeen. Hallitus, joka haluaa esimerkiksi sijoittaa lisää sairaanhoitajia lääketieteellisesti vajaakuntoiselle alueelle, voi esimerkiksi tarjota koulutuksen sponsorointia edellyttäen, että kyseisellä alueella on myöhemmin palvelusaika.
On monia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka helpottavat koulutuksen sponsorointia opiskelijoille, joilla muuten olisi vaikeuksia jäädä kouluun tai päästä koulutukseen. Nämä järjestöt voivat toimia kansallisesti tai kansainvälisesti. Sponsorointi voi tukea oppilaita monin eri tavoin, mutta aina siten, että opiskelijat voivat saavuttaa kasvatustavoitteensa. Annetut varat voivat kaikki mennä esimerkiksi lukukausimaksuihin. Muissa tapauksissa sponsorointirahat voivat tarjota koulutarvikkeita, oppilaitoksia, neuvontapalveluja, ravitsevia aterioita, asuntoa tai muita tarvittavia elementtejä onnistuneen oppimisen tukemiseksi.
Jotkut suuret organisaatiot keskittyvät tarjoamaan sponsorointia yksilöille, kun taas toiset tukevat yhteisöjä. Yhteisöissä, joissa taloudelliset resurssit ovat niukat, kaunaa voi esiintyä, kun tietyt yksilöt ovat sponsoroituja, kun taas toiset eivät. Välttääkseen tahattomasti tällaisten erojen luomisen – ja mahdollisesti uuden esteen yhteisön sisäiselle yhteistyölle ja kehitykselle – monet organisaatiot ovat päättäneet jakaa varoja ympäriinsä yksittäisten henkilöiden sijaan. Riippumatta siitä, miten varoja jaetaan, järjestöillä on yleinen käytäntö saattaa sponsorit kontaktiin lahjoituksista hyötyvien ihmisten kanssa. Jos sponsoroinnin edunsaaja on koko yhteisö, kyseisen yhteisön edustaja voi tarjota sponsorille henkilökohtaisia esimerkkejä siitä, miten hänen rahoillaan on ollut merkitystä.