Vuonna 1864 hyväksytty Kreikan kansallislaulu perustuu runon ”Hymn to Freedom” kahden ensimmäisen nelijalan eli jakeen ympärille. Runo on kirjoitettu vuonna 1823 ja sävelletty vuonna 1828. Huolimatta runosta, joka koostuu suuresta osasta, hymni rajoittuu ensimmäisiin 24 jakeeseen. Näistä 24 osasta vain kaksi ensimmäistä soitetaan. Hymni soitetaan kansallisen lipun nostamisen ja laskemisen aikana, virallisissa tilaisuuksissa ja jokaisen olympialaisten päätösseremonian lopussa tunnustuksena kilpailun historiasta.
Runon, josta tulee lopulta Kreikan kansallislaulu, kirjoitti kuuluisa Zakynthoksen saaren runoilija Dionysios Solomos. Runossa on 158 jaetta ja sen kerrotaan valmistuneen yhdessä kuukaudessa, ja se puhuu vapauden voimasta ja hyveistä. Runossa Solomos kuvittelee vapauden siten, että siitä puhutaan toisessa persoonassa koko sävellyksessä. Kreikan kansallislaulu on ainutlaatuinen tässä vapauden hyveiden ylistämisessä.
Nicholas Mantzaros, Solomosin läheinen ystävä, lauloi hymnin musiikkiin vuonna 1828. Oopperasäveltäjä Mantzaros sävelsi kaksi musiikkikappaletta; yksi kappale kattoi koko runon, kun taas toinen oli kirjoitettu kahdelle ensimmäiselle jakeelle. Molemmat miehet kunnioittivat työstään Kreikan tuolloin hallitsija kuningas Otto. Teos ei kuitenkaan korvannut kuninkaallista hymniä, ja ennen teoksen perustamista Kreikan kansallislauluksi kuluu 1864.
Kun kuningas Otto ja Ottomaanien valtakunta kukistettiin vuonna 1821, hymni hyväksyttiin. Itse asiassa Kreikan vallankumouksen henki on kappaleen ytimessä. Vahvan perustan ja uuden kuninkaan, George I: n, asemalla etsittiin todellinen kreikkalainen teos uuden hymnin muodostamiseksi.
Teos, joka tunnetaan myös nimellä “Hymn to Liberty”, on pysynyt suosittu vallankumouksen ajoista lähtien. Hymniä lauletaan ja lausutaan usein kokoontumisissa, juhlatilaisuuksissa ja isänmaallisissa tapahtumissa. Kuningas George I ja Kreikan hallitus valitsivat teoksen uutena Kreikan kansallislauluna ja kuninkaallisena hymninä.
Vuoteen 1960 mennessä Kyproksen saari ei ollut hyväksynyt “Hymn to Freedom” -laulua kansallislauluksi. Sen sijaan klassista musiikkia soitettiin virallisten tapahtumien aikana hymnin sijasta turkkilaisen ja kreikkalaisen yhteisön välisellä sopimuksella. Hymni valittiin lopulta kansallislauluksi vuonna 1966, kun Turkki irtautui hallituksesta.