Critical Discourse Analysis (CDA) on monitieteinen tutkimus kaikista viestintämuodoista, joka keskittyy ensisijaisesti valtaan ja sen suhteeseen eriarvoisuuden ja yhteiskunnan välillä. Siitä tuli tärkeä kommunikaatioanalyysin muoto, kun Norman Fairclough’s Language and Power julkaistiin vuonna 1989. Toisin kuin muut diskurssianalyysin muodot, sen tavoitteena on hyödyntää kaikkia analyysimenetelmiä diskurssin kuvaamisen lisäksi myös selittää, miten se vaikuttaa kohdeyleisöönsä.
Yleinen harhakäsitys kriittisestä diskurssianalyysistä on, että se on menetelmä. Itse asiassa se ei ole menetelmä, vaan erityinen lähestymistapa ja näkökulma diskurssien tutkimiseen. CDA: n tekee se, että se perustuu sekä sosiaalisiin että poliittisiin analyysimenetelmiin, mikä tekee siitä monitieteisen kentän, joka erottaa sen muista analyysityypeistä. Kriittisen diskurssianalyysin harjoittajan on tutkittava paitsi suullista ja kirjallista viestintää myös kaikkia muita viestintätapoja. Tämä koskee muun muassa elokuvia, eleitä, musiikkia ja kuvia.
Kriittisen keskustelun analyysin tarkoituksena on keskittyä sosiaalisiin ja poliittisiin ongelmiin, pääasiassa niihin, joihin liittyy eriarvoisuutta ja valta -asemaa. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että keskitytään siihen, miten vaikutusvallan ja vallan lähde käyttää viestintämenetelmiä vaikuttaakseen ja legitimoidakseen ihmisten ideologioita. Se paljastaa, miten virtalähde manipuloi ja valmistaa suostumuksen.
CDA tutkii myös sosiaalisia ryhmiä, niiden eroja ja miten he reagoivat. Eri seksuaalisten suuntausten, luokkien, ikäryhmien, sijaintien ja muiden ryhmien reaktiot vaihtelevat omien ideologioidensa mukaan. Heidän välitettävien viestien takana olevia ideologioita verrataan kriittisen keskustelun analysoinnin aikana.
CDA: n tavoitteena on selittää diskurssianalyysin puhtaasti kuvaava muoto. Ei riitä, että tiedetään, mitä tapahtuu. Syyt miksi ja miten ovat myös tärkeitä. Tämä tekee kriittisestä keskustelun analysoinnista ennakoivampaa. Lopullisena tavoitteena on muuttaa tai lopettaa eriarvoisuuden sosiaalinen tai poliittinen ongelma.
Ne, jotka harjoittavat kriittistä puheanalyysiä, hyväksyvät tietyt tosiasiat sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä. Ensimmäinen on se, että kieli ja valta liittyvät toisiinsa. Toinen on se, että lääkäri on luontaisesti puolueellinen ja opiskelevan viestinnän vaikutuksesta. Lopuksi harjoittajan on suositeltava myös strategisia vastavoimia ja ideologioita.