Jokaisen solun ytimessä kyseisen organismin DNA löytyy kromosomeista. Organismityypistä riippuen eri kromosomien määrä vaihtelee, mutta kromosomien rakenne ei. Jokainen kromosomi koostuu kahdesta identtisestä DNA -juosteesta, joita kutsutaan kromatideiksi.
Suurimman osan ajasta kromosomit näyttävät hyvin pitkiltä, ohuilta DNA -säikeiltä, joita kutsutaan kromatiiniksi. Kun solu ei jakaudu, se toistaa DNA: taan siten, että jokainen kromosomi koostuu kahdesta sisarkromatidista, jotka sijaitsevat vierekkäin. Vaikka ne näyttävät kulkevan rinnakkain toistensa kanssa, on osa, jossa jokainen kromatidi on liitetty toiseen, nimeltään sentromeeri.
Kromatideilla on tärkeä rooli solujen jakautumisen aikana, sekä mitoosi että meioosi. Mitoosi on DNA: n ja ytimen päällekkäisyys kahden ytimen tuottamiseksi, jolloin kaksi geneettisesti identtistä tytärsolua tuotetaan yhdestä emosolusta. Mitoosia käytetään solujen kasvuun, korjaamiseen ja korvaamiseen. Meioosia esiintyy vain lisääntymissoluissa sukupuolisolujen tai sukusolujen tuottamiseksi, joiden emosolu on puolet DNA: sta.
Mitoosin alkuvaiheessa kromosomit tiivistyvät tai lyhenevät ja paksunevat. Tällä hetkellä jokainen kromatidipari voidaan nähdä, kun ydin värjätään. Kromosomit ovat rivissä solun “päiväntasaajan” poikki ja kromatidit vedetään erilleen. Jokainen kromatidi vedetään solun vastakkaisiin päihin tai napoihin niin, että niiden ympärille voi muodostua uusi ydinkalvo ja solu voi jakautua.
Kun solu on jakautunut, mitoosi on valmis. Tällä hetkellä kromatidit ovat nyt niiden uuden ytimen kromosomeja, joissa he asuvat. Ennen solujen jakautumista, ne toistuvat varmistaakseen, että jokaisesta kromosomista on kaksi identtistä kopiota.
Meioosin aikana tapahtuu samanlainen prosessi. Suurin ero näiden kahden välillä on se, että meioosi koostuu kahdesta mitoottisesta jaosta. Ensimmäisen jakautumisen aikana kromosomiparit rivistyvät päiväntasaajaa pitkin ja erottuvat toisistaan. Tuloksena olevissa soluissa on nyt vain puolet enemmän DNA: ta, koska niillä on vain yksi kopio kustakin kromosomista. Kaikki kromosomit ovat edelleen täysin ehjiä ja koostuvat kahdesta sisarkromatidista.
Meioosin toinen jako on identtinen mitoosin kanssa. Kromosomit rivistyvät päiväntasaajaa pitkin ja kromatidit vedetään erilleen solun erillisiksi navoiksi. Uusi ydin muodostuu ja solu jakautuu. Tuloksena olevat solut eivät kuitenkaan ole geneettisesti identtisiä, koska niissä on vain puolet enemmän DNA: ta kuin alkuperäisessä emosolussa.
Kromatidit voivat lisätä geneettistä monimuotoisuutta entisestään meioosin aikana. Meioosi I: n profaasivaiheessa tai ensimmäisessä jakautumisessa yhden kromosomin kromatidi voi mennä ristiin toisen kromosomin kromatidin kanssa. Kun identtisten kromosomien parit, yksi kustakin vanhemmasta, ovat rivissä solun päiväntasaajaa pitkin, kromatidit voivat kiertyä toistensa ympärille. Kunkin kromatidin fragmentit voivat vaihtaa toiseen kromosomiin, mikä muuttaa alkuperäisessä kromosomissa olevia geenejä. Muuttamalla kromosomien geneettistä tietoa muodostuu ei-identtisiä tytärsoluja, mikä voi lisätä geneettistä monimuotoisuutta.