Mikä on Krukenbergin kasvain?

Krukenbergin kasvain on eräänlainen munasarjasyöpä, joka alkaa toiselta kehon alueelta ja siirtyy munasarjoihin. Noin viisi -kuusi prosenttia munasarjasyövistä esiintyy Krukenbergin kasvaimina, ja ennuste tämän tyyppistä kasvainta sairastaville potilaille ei ole hyvä. Koska nämä kasvaimet ovat toissijaisia ​​etäpesäkkeitä primaarikasvainten sijasta, niiden tunnistaminen tarkoittaa, että potilaalla on taustalla oleva primaarisyöpä, joka on levinnyt muihin kehon alueisiin, mikä vaikeuttaisi hoitoa huomattavasti.

Nämä kasvaimet voivat syntyä pahanlaatuisista soluista missä tahansa limiä erittävässä kehon alueella. Kasvain tunnetaan adenokarsinoomana, viittauksena siihen, että se on peräisin rauhaskudoksesta, ja rinta- ja ruoansulatuskanavan syövät aiheuttavat todennäköisimmin Krukenbergin kasvaimen. Historiallisesti ihmiset ajattelivat, että syöpäsolut ajautuivat vatsan yli munasarjojen paikkaan, mutta on näyttöä siitä, että niitä voidaan kuljettaa myös veressä tai imusolmukkeessa.

Kun patologi tutkii Krukenbergin kasvaimen, nähdään erikoissoluja, jotka tunnetaan nimimerkkirengassoluina. Nämä solut ovat niin täynnä musiinia, että solun ydin työnnetään toiselle puolelle, ja ne muistuttavat epämääräisesti sinettirenkaita, mistä nimi tulee. Vaihtoehtoinen nimi tämän tyyppiselle kasvaimelle on sinettisormusolusyöpä; tällaisia ​​syöpäkasvaimia voi esiintyä myös muilla kehon alueilla.

Kun Krukenbergin kasvain tunnistetaan, ensimmäinen askel on selvittää, mistä syöpäsolut ovat peräisin. Nämä tiedot ovat tärkeitä hoidosta päätettäessä. Joissakin tapauksissa esimerkiksi leikkaus voi olla hyvä vaihtoehto tuumorin ja muiden syöpäsolujen poistamiseksi. Toisissa kemoterapia ja säteily ilman leikkausta voivat olla parempia vaihtoehtoja syövän kutistamiseksi tai ainakin sen leviämisen estämiseksi kehossa.

Onkologi voi antaa tarkempia tietoja ennusteesta syövän ensisijaisen paikan, leviämisen laajuuden ja potilaan tilan perusteella. Hoitovaihtoehtoja arvioidessaan potilaat saattavat myös haluta harkita elämänlaatukysymyksiä ennusteen lisäksi. Esimerkiksi yksi potilas voi kokea muutaman kuukauden huonon elämänlaadun, jolla on hyvät mahdollisuudet toipua ja suhteellinen mukavuus sen jälkeen, mikä tekee hoidosta sen arvoista, kun taas toisella potilaalla ei ehkä ole kovin pitkä ennuste ja hän voi kohdata pysyvän laadun syövän hoidon aiheuttamat elämänongelmat.