Kuljetusvero on vero, joka lasketaan, kun kiinteistön omistusoikeus siirtyy osapuolelta toiselle. Kuljetusveroa, jota kutsutaan joskus myös siirtoveroksi, voidaan määrätä joko yksityishenkilölle tai yhteisölle. Vero maksetaan yleensä silloin, kun kiinteistö luovutetaan ostajalle.
Vaikka kiinteistön myyjän on usein tapana maksaa kuljetusverot, ostaja voi joissakin tapauksissa maksaa laskun. Vaihtoehtoisesti jotkut myyjät ja ostajat voivat sopia ostosopimusneuvottelujen aikana jakavansa mahdolliset kuljetusarvioinnit. Vaikka kiinteistönvälittäjät ovat harvinaisempia, he voivat myös tarjota kattaa osan kuljetusveroista kannustimena ostajalle ostaa kiinteistö. Ostosopimuksessa tyypillisesti dokumentoidaan, mikä osapuoli on vastuussa kuljetusarvioiden maksamisesta.
Kiinteistönsiirrosta voidaan määrätä erityyppisiä siirtoveroja. Yleensä tämä vaihtelee sen maan, osavaltion tai kaupungin verolainsäädännön mukaan, jossa kiinteistö sijaitsee. Jotkut maat määräävät kansallisen kuljetusarvioinnin. Muissa maissa voidaan kantaa useampaa kuin yhden tyyppistä kuljetusveroa.
Esimerkiksi valtion ja kuntien kuljetusverot voidaan periä kiinteistönsiirron yhteydessä. Nämä valtion tai kuntien kuljetusverot määrää valtio tai kunta, jossa kiinteistö sijaitsee. Vaikka kansalliset, valtion ja kuntien kuljetusverokannat vaihtelevat, useimmat vastaavat tiettyä prosenttiosuutta myyntihinnasta. Prosenttiosuuden määrää yleensä laki, ja se voi vaihdella myydyn kiinteistön tyypin ja myyntihinnan mukaan.
Jotkut lait vapauttavat tietyntyyppiset kiinteistökaupat kuljetusveroista. Tavallisia kuljetusverovapautuksia ovat puolisojen väliset kiinteistönsiirrot, kiinteistöjen myynti voittoa tavoittelemattomille järjestöille tai tietyt kiinteistöhankinnat, jotka on tehty työntekijöiden siirtosuunnitelmien yhteydessä. Riippuen siitä, kuinka kauan kiinteistö on ollut omistuksessa, kuljetusarviointia ei ehkä veloiteta lainkaan. Esimerkiksi joissakin säännöissä säädetään kuljetusveron heiluttamisesta, jos asuinkiinteistön omistaja on pitänyt kiinteistön kuusi kuukautta tai vähemmän.
Tietyntyyppisille kiinteistöille voidaan määrätä korkeammat kuljetusveroprosentit. Tämä voi lisätä ostajan tai myyjän maksamia sulkemiskustannuksia. Esimerkiksi jotkut lait määräävät lisäveron, jos ostaja ostaa osakehuoneiston sijoituskiinteistöksi eikä ensisijaiseksi asuinpaikakseen. Ennen kiinteistön sulkemista ostajien ja myyjien tulee työskennellä asianajajiensa ja kiinteistöalan ammattilaistensa kanssa arvioidakseen, voidaanko näitä korkeampia veroja soveltaa liiketoimiinsa.