Yksi tärkeä laskelma, jota markkinat käyttävät sen määrittämiseen, toimiiko yritys tai rahasto tehokkaasti ja kannattavasti, on kulusuhde. Liiketoimintaympäristössä kulusuhde on erilaisten kulujen vertailu liikevaihtoon. Sijoitusrahastossa tämä on vuosittainen laskelma, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia rahaston arvosta kulutetaan hallintokuluilla.
Yrityksen kulusuhde voidaan laskea käyttämällä kokonaismenoja jaettuna kokonaisliikevaihdolla saadakseen kokonaiskuvan kannattavuudesta. Lisäksi tietyille kustannuksille tai kustannusryhmille tehdään yleensä useita erillisiä laskelmia. Johto käyttää niitä määrittääkseen, hallitaanko tiettyjä osastoja tai kustannuksia tehokkaasti. Yritys voi esimerkiksi laskea myyntikustannussuhteen jakamalla myyntikustannukset kokonaismyynnillä. Muita yleisiä vertailuja ovat myyntikulut ja hallinnolliset kulusuhteet.
Vuokrakulusuhde lasketaan myös vuosittain vuokrakiinteistöille. Tämä lasketaan jakamalla toimintamenot bruttovuokratuotoilla. Sijoittajat katsovat usein tätä lukua määrittääkseen, hallitaanko omaisuutta tehokkaasti.
Sijoitusrahastoissa käytetty laskelma on hallinnointikustannussuhde (MER). Liikekuluihin sisältyvät rahastonhoitajan tai neuvonantajan palkkiot, asianajopalkkiot, kirjanpito, tilintarkastus, säilytyspalvelu, muut hallinnolliset kulut ja 12b-1-palkkiot. 12b-1-maksut ovat rahaston markkinointikustannuksia sijoittajille markkinaosuuksille. Kulut lasketaan yhteen ja jaetaan sitten rahastojen varojen keskimääräisellä arvolla. Kustannukset vähennetään sitten rahaston arvosta sijoittajan tuoton määrittämiseksi.
Sijoitusrahaston keskimääräinen MER on 1.5%. Aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn markkinasektoriin, on yleensä korkeammat kustannukset, kun taas indeksirahastoihin, jotka vaativat vähemmän johdon huomiota, on pienemmät kulut. Laskelma ei kuitenkaan sisällä kaikkia sijoittajalle aiheutuvia kustannuksia, koska se ei sisällä mitään myyntimaksuja, joita kutsutaan kuormiksi tai lunastuspalkkioiksi. Etukäteisrahastot veloittavat ennakkomaksun, joskus 2% investointien kokonaismäärästä, vastineeksi pienemmistä vuotuisista kulusuhteista. Kuormittamattomat rahastot eivät veloita alkumaksua ja arvioivat vuosittaiset kulut kokonaisuudessaan tuottoa vastaan.
Ennen sijoittamista sijoitusrahastoon kuluttajan tulisi tutkia huolellisesti rahastojen hallinnolliset kustannukset. MER julkaistaan rahastoesitteessä sekä suurissa sanomalehdissä ja rahoitussivustoilla. Jos rahaston kulusuhde on 1.8%ja sen arvo kasvaa 5%, tuotto sijoittajalle on vain 3.2%. On tärkeää muistaa, että kulut vähennetään rahaston arvosta riippumatta siitä, onko rahasto tehnyt voiton tai tappion vuodelta vai ei.
Eri rahastojen kulujen ja tulojen tarkastelu on myös tärkeää päätettäessä, onko kannattavampaa maksaa eturahastosta maksu vai ostaa kuormittamaton rahasto, jolla on suurempi vuotuinen kulusuhde. Menneisyyden kehityshistoria voi olla osoitus siitä, kuinka korkeat hallintokustannukset ovat tulevaisuudessa. Toinen huomioon otettava tekijä on se, kuinka kauan sijoittaja aikoo pitää rahansa rahastossa. Jos sijoituksen odotetaan olevan lyhytaikainen, hän ei todennäköisesti saa takaisin etukäteen maksettua rahastoa. Pitkän aikavälin sijoituksilla voi olla päinvastoin.