Kuulustelutodisteilla tarkoitetaan todisteita, jotka on toimitettu “käytettyinä” oikeussalissa. Kuulustelutodisteet jätetään oikeudenkäyntien ulkopuolelle kuulustelutodistussäännön nojalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kuulustelutodisteita ei voida hyväksyä tuomioistuimessa.
Oikeudenkäynnin aikana sekä vastaaja että kantaja esittävät todistajia auttamaan tuomaria tai valamiehistöä rekonstruoimaan oikeudenkäynnit tai rikosoikeudenkäynnit. Todistajien kertomusten tarkoituksena on antaa selkeämpi kuva tapahtuneesta ja auttaa vakuuttamaan tuomioistuin, että joko kantaja tai vastaaja on oikeassa ja oikeutettu voittamaan asian. Todistajia esitetään sekä rikosoikeudellisissa että siviilioikeudenkäynneissä.
Todistajan todistamiselle on tiettyjä rajoituksia. Esimerkiksi asiantuntijatodistajat voivat todistaa, mitä he uskovat tapahtuneeksi jutussa, mutta heillä on oltava riittävä pätevyys vakuuttaakseen tuomioistuimen, että heillä on tietoa tehdä tällaisia oletuksia tapauksesta. Kuulonsääntö on yksi erityinen rajoitus sille, mitä todistajat yleensä voivat todistaa.
Kuulustelusäännön mukaan todistaja ei voi todistaa tuomioistuimen ulkopuolella tehdyistä lausunnoista. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa sitä, että hän ei voi todistaa siitä, mitä kukaan sanoi tai ajatteli tuomioistuimen ulkopuolella. Kuulonsääntö on esitetty liittovaltion todistussääntöjen artiklassa VIII.
Liittovaltion todistussääntöjen mukaan kuulopuheilla tarkoitetaan mitä tahansa lausuntoa kohdassa “muu kuin julistajan antama todistus oikeudenkäynnissä tai istunnossa, joka tarjotaan todisteeksi väitetyn asian totuuden osoittamiseksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jos todistaja ei ole antanut lausuntoa oikeudessa ja sitä tarjotaan todistaakseen totuuden kaikesta, mitä todistaja sanoo, sitä ei voida hyväksyä. Tämän säännön mukaan todistaja ei siis voi todistaa mitään, mitä joku muu on sanonut tai ajatellut, eikä hän voi todistaa mitään, mitä hän itse sanoi, jos se sanottiin tuomioistuimen ulkopuolella.
Huhupuheiden todistussäännön lähtökohtana on, että ihmiset ovat epäluotettavia ja että satunnaisesti annetut lausunnot eivät välttämättä pidä paikkaansa, eikä niitä pitäisi esittää todisteena tuomioistuimessa. Yhteisoikeusjärjestelmän mukaan tällaisia todisteita ei voida esittää tuomarille tai valamiehistölle muodollisen rikos- tai siviilioikeudenkäynnin aikana, vaikka se voidaan esittää esitutkintamenettelyssä. Siviilioikeusjärjestelmä on kuulevista todisteista väljämpi kuin yleinen oikeusjärjestelmä, mikä antaa tuomareille enemmän liikkumavaraa harkita kuulustelutodisteita asian ratkaisemisessa.