Kuvan jälkikäsittely parantaa valmiin kuvan laatua sen valmistamiseksi julkaisua ja jakelua varten. Se sisältää tekniikoita kuvien puhdistamiseksi visuaalisesti selkeämmäksi sekä suodattimien ja muiden hoitojen käyttämisen kuvan ulkoasun muuttamiseksi. Digitaalisessa valokuvauksessa tämä voidaan tehdä ohjelmistolla. Tulosta valokuvaajat käyttävät erilaisia pimeän huoneen tekniikoita jälkikäsittelytoiminnoissa.
Valokuvaajat työskentelevät kovasti saadakseen sommittelun, valotuksen ja tarkennuksen oikein, kun he ottavat kuvan. Joitakin ongelmia ei voida korvata jälkikäsittelyllä, joten he haluavat aloittaa mahdollisimman puhtaalla ja selkeällä kuvalla alusta alkaen. Jotkut valokuvauskoulutukset korostavat näitä toimintoja ja kannustavat valokuvaajia täydentämään työtään ennen kuin he alkavat oppia jälkikäsittelystä. Jopa kaikkein taitavin valokuvaaja voi kuitenkin huomata kuvan ongelmia, jotka vaativat jälkikäsittelyä.
Puhdistus- ja teroitustekniikat voivat vähentää kohinaa, lisätä kontrastia, kiristää kuvan rajausta ja tehdä muita pieniä muutoksia kuvan ulkoasuun. Kuvan jälkikäsittely voi myös sisältää esineiden poistamista kehyksestä, kun ne eivät kuulu tai häiritse. Esimerkiksi luontokuvaaja ei ehkä halua lintujen siipiin istutettua radioseurantaa näkyviin, koska se voi ottaa kuvan pois. Jälkikäsittelyssä valokuvaaja voi muokata sitä huolellisesti.
Kehittyneempiin kuvan jälkikäsittelytekniikoihin voivat kuulua suodattimet, joiden avulla kuva näyttää rakeisemmalta, tekstuurit, jotka muuttavat kuvan tuntua, tai muutokset, joilla muutetaan värimaailmaa. Värivalokuvat voidaan muuntaa esimerkiksi mustavalkoisiksi tai seepioiksi. Valokuvaaja saattaa lisätä hätätilannetta kuvaan antamaan sille vanhentuneen tunteen tai luoda objektiivin soihdut visuaalisen kiinnostuksen lisäämiseksi. Käytettävissä on lukuisia kuvan jälkikäsittelytekniikoita, joiden avulla valokuvaajat voivat tutkia kuviensa erilaisia esityksiä.
Tarjolla on opetusohjelmia ja kursseja, joilla opitaan käyttämään kuvien jälkikäsittelyä tehokkaasti. Jotkut valmistelevat osallistujia tiettyihin toimintoihin, kuten painatusjulkaisuun valmistautumiseen tai hääkuvien työstämiseen. Kaikilla on taipumus korostaa, että on tärkeää olla liian häiritsevä jälkikäsittelyn kanssa. Ylikäsitellyt kuvat voivat saada väärennetyn, muovisen tai kiireisen ilmeen, mikä voi heikentää lopullisen kuvan laatua. Esimerkiksi valokuvaaja, joka käyttää seepiasuodatinta, siveltimenväristä tekstuuria ja linssin heijastusta, voi saada sotkuisen, sarjakuvamaisen lopullisen kuvan.