Kymografi on laite, joka tallentaa graafisesti sijainnin muutokset ajan kuluessa, ja sitä käytetään yleisimmin paineen tai liikkeen muutosten tallentamiseen. Kymografi koostuu rummusta, johon on kiinnitetty stylus. Kynä tallentaa muutokset rummun ympärille kääritylle paperille rummun pyöriessä. Kymografia on 1800-luvulla keksinnöstä lähtien käytetty yleisimmin lääketieteen alalla tutkimaan erilaisia fysiologisia ja lihasprosesseja, kuten verenpainetta, hengitystä ja lihasten supistuksia. Sitä on myös käytetty analysoimaan muita ilmiöitä, kuten ilmanpainetta, puheääniä ja äänihaarukan värähtelyjä.
Termi kymograph tulee latinasta ja käännetään “aaltokirjoittajaksi”, joka viittaa instrumentin tuottamaan graafiseen tietueeseen, jossa kynällä jäljitetään muutosten kuvioita niiden tapahtuessa. Tämä tietue kuvaa ajan kuluessa tapahtuneita muutoksia, ja aikavälit on yleensä merkitty paperille. Kymografilaitteen luoma graafinen tietue muunnetaan yleensä kaavioksi, joka näyttää paineen tai liikkeen muutokset vaakasuuntaisella x-akselilla ja kulunut aika pystysuoralla y-akselilla.
Tämän instrumentin keksi 1840-luvulla saksalainen fysiologi Carl Ludwig, joka käytti sitä ensisijaisesti verenpaineen muutosten tutkimiseen. Ludwig käytti sitä myös puheäänten tutkimiseen. Kun ihminen lukee sanoja ääneen, kymografi tallentaa ääniaaltojen värähtelyt, mikä mahdollistaisi äänen keston, voimakkuuden ja äänenkorkeuden tutkimisen. 1800-luvulla kymografeja käytettiin myös moniin muihin tarkoituksiin, kuten tutkittiin huumeiden vaikutusta eri elimiin ja höyrykoneiden toimintaa.
Nykyään kymografit on korvattu äskettäin keksityillä instrumenteilla moniin tarkoituksiin, mutta kymografianalyysiä käytetään edelleen tiettyihin ilmiöihin. Kymografien avulla voidaan esimerkiksi tutkia liikkuvia organelleja ja kuvata niiden liikettä yksityiskohtaisesti. Tätä instrumenttia käytetään yleisesti myös fysiologisissa ja biologisissa kokeissa sekä joissakin farmakologisissa testeissä eläinkudosten mekaanisten aktiivisuuksien tallentamiseen ja lihaskudoksen reaktion lääkkeisiin ja muihin ärsykkeisiin tutkimiseen.
Kymografi voi olla joko vaaka- tai pystysuora rummun suunnasta riippuen. Kellokoneisto tai sähkömoottori käyttää rumpua pyörittämällä sitä hitaasti samalla, kun kynä jäljittää graafisen tallenteen rummun ympärille kääritylle paperille. Nykyään tähän tarkoitukseen käytetään yleisesti tavallista paperia, mutta aikaisemmin käytettiin usein savustettua paperia, jota oli käsitelty pitämällä sitä öljylyhdyn höyryjen päällä.