Kasvava kuilu on taloudellinen termi, joka viittaa bruttokansantuotteen (BKT) ja tietyn talouden potentiaalisen BKT: n väliseen eroon. Kasvava kuilu määräytyy tuotannon perusteella, koska todellisen ja potentiaalisen BKT: n ero johtuu siitä, että BKT: tä on oikaistu inflaatiotekijöiden kompensoimiseksi, kun taas potentiaalinen BKT edustaa todellista BKT: tä aikoina, jolloin vallitsevassa taloudessa on täysi työllisyys. Jos maan tilanne on sellainen, että mahdollinen BKT -tuotanto on pienempi kuin todellinen BKT -tuotanto, talouden sanotaan kasvavan.
Jotain, joka kannattaa ottaa huomioon, kun analysoidaan ekspansiivisen kuilun esiintymistä maan taloudessa, on tällaisen aukon lähde. Yleensä aukko voi johtua rahapolitiikan soveltamisesta alueen keskus- tai pääpankissa. Tällaiseen rahapolitiikkaan kuuluu usein korkojen alentaminen keinona kannustaa kuluttajia lisäämään kulutusta tapauksissa, joissa tavoitteena on edistää heikkoa tai heikosti toimivaa taloutta. Tämä koron aleneminen merkitsee usein sitä, että kuluttajat voivat saada helpommin varoja ja luottolimiittejä ostosten ja muiden menojen helpottamiseksi. Kulutuksen kasvu johtaa väistämättä talouden eri tavaroiden ja palvelujen kysynnän kasvuun, mikä rasittaa tuottajien, valmistajien ja toimittajien kykyä vastata kysyntään.
Kasvava kuilu ilmenee eräänlaisena vastauksena kysynnän ylimäärään suhteessa tarjonnan saatavuuteen, mitä voidaan kutsua myös kysynnän inflaatioksi. Kasvavaa kuilua määritettäessä ennusteet tehdään yleensä tulevaisuuteen keinona määrittää tilanne, jossa menot eivät vastaa kulutusta. Esimerkki laajentuvan aukon käsitteestä voidaan nähdä tilanteessa, jossa yrityksen on maksettava työnantajilleen enemmän kysynnän kasvun vuoksi, joka pakottaa yrityksen palkkaamaan lisää työntekijöitä, lisäämään nykyisten työntekijöiden tunteja ja siten lisäämään yrityksen menot palkkoihin ja muihin palkkoihin. Tällainen tekijä saa yrityksen etsimään muita tapoja korvata nämä menot, yleensä hintojen nousun muodossa, mikä johtaa inflaatioon.