Laatutoimintojen käyttöönotto, joka tunnetaan myös nimellä QFD, on tuotekehitysmenetelmä, jossa kuluttajat antavat tietoa ja tietoa insinööreille ja valmistajille tietyn tuotteen suunnittelusta ja valmistusprosessista sen suunnittelusta lopulliseen valmistukseen. Pohjimmiltaan se yhdistää asiakkaan tarpeet tuotteen suunnittelu-, suunnittelu-, kehitys- ja valmistustoimintoihin. Teoria on, että jos asiakkailla on ääni jokaisessa tuotteen valmistusvaiheessa, lopputuote täyttää asiakkaan tarpeet ja tuo lisää tuloja. Lisäksi laatutoimintojen käyttöönotto voi tehostaa tuotantoprosessia, koska monet ongelmat voidaan ratkaista ennen lopullista valmistusta.
Japanilaiset tutkijat Yoju Akao ja tohtori Shingeru Mizuno suunnittelivat ja kehittivät laatutoimintojen käyttöönottoa vuonna 1966. Vuoteen 1979 mennessä Japaniin perustettiin laatutoimintojen käyttöönottomenetelmään erikoistunut laadunvalvontatutkimusryhmä. Siitä lähtien se on tullut yhä suositummaksi monilla maailman alueilla.
Yksi laatutoimintojen käyttöönoton teorioista on, että se tarjoaa laatutarkistuksen kehitysprosessille. Jotta menetelmä toimisi, suunnittelijoiden ja insinöörien on ymmärrettävä, mitä asiakas haluaa ja mitä pidetään arvokkaana asiakkaan näkökulmasta. Esimerkiksi se, mitä insinööri haluaa tuotteesta ja mitä insinööri uskoo tuottavan tuotteelle arvoa, voi olla erilainen kuin mitä tavallinen kuluttaja haluaa ja arvostaa.
Monet yritykset pitävät myös laadukasta toimintojen käyttöönottoa tärkeänä suunnittelutyökaluna. Jos sitä käytetään oikein, se voi tunnistaa keskeiset alueet, joihin insinöörien ja valmistajien tulisi keskittää tekniset taitonsa. Ohjaamalla prosessiin osallistuvien keskittymistä uskotaan, että kehitysmenetelmä voi auttaa yritystä kehittämään paremman tuotteen, joka vastaa kuluttajan toiveita.
Joskus laadukkaita toimintoja käyttävä yritys kuuntelee asiakkaiden puhuttavia tarpeita. Muina aikoina se kuuntelee sanomattomia vaatimuksia. Kuluttajan tarpeiden ja toiveiden määrittämiseen voidaan käyttää myös analyysiä aiemmista kuluttajaostoista tai tunnistettavissa olevasta aukosta markkinoilla.
Laatutoimintojen käyttöönottoa voidaan käyttää aineellisiin kohteisiin ja ei-aineellisiin tuotteisiin. Muita kuin aineellisia tuotteita, jotka käyttävät menetelmää, ovat palvelut, ohjelmistotuotteet, valtion aloitteet, ympäristöohjelmat ja terveydenhuoltosuunnitelmat. Kun sitä käytetään palveluihin, se tunnistaa kilpailustrategiat. Se voi myös dokumentoida kilpailutaktiikkaa. Tavoitteena on asettaa palveluille ja muille aineettomille tuotteille uusi standardi, joka keskittyy kuluttajan tyytyväisyyteen.