Oikeudellisella väärinkäytöllä tarkoitetaan oikeusjärjestelmän käyttöä henkisen kärsimyksen aiheuttamiseksi toiselle henkilölle riippumatta siitä, onko kyse väärinkäytöstä uhkaamalla ryhtyä oikeustoimiin tai muuten laillisessa käsittelyssä tai asiassa. Tämäntyyppinen hyväksikäyttö on luonteeltaan suurelta osin psykologista ja emotionaalista eikä yleensä fyysistä, vaikka se voi johtaa fyysisiin seurauksiin sopimattomien oikeudellisten seurausten seurauksena. Laillinen väärinkäyttö voi myös johtaa mielentilaan, joka on jonkin verran samanlainen kuin traumaattinen stressihäiriö, jossa henkilö tuntee itsensä avuttomaksi ja jää jäljelle jääneeseen psyykkiseen traumaan.
Yksi yleisimmistä ja mahdollisesti tuhoisimmista laillisen väärinkäytön muodoista on oikeusjärjestelmän käyttö toisen henkilön kiusaamiseen tai ahdistamiseen. Tämäntyyppinen oikeudellinen väärinkäyttö voi käsittää sen, että joku nostaa perusteettoman siviilioikeuden toista henkilöä vastaan ja käyttää kuulemista esiin kysymyksiä, jotka voivat vahingoittaa vastaajan mainetta esittämättä todellisia todisteita kantajan väitteiden tueksi. Tällaisia oikeusjuttuja kutsutaan usein “raskaiksi oikeudenkäynteiksi”, eikä niillä ole muuta todellista tarkoitusta kuin hyökkäyksen aloittaminen toista henkilöä vastaan.
Oikeudellinen väärinkäyttö voi myös sisältää oikeudellisten uhkausten käytön keinona pelotella toista henkilöä. Joku voi uhata oikeustoimia toista henkilöä vastaan siinä toivossa, että pelkkä uhka riittää lopputuloksen aikaansaamiseksi, josta on hyötyä uhkauksen tekijälle. Tämä on erityisen väärinkäyttöä, jos toimintaa uhkaillaan taloudellisesti köyhää henkilöä vastaan, koska uhattu henkilö pelkää usein oikeudellisiin riitoihin liittyviä taloudellisia velvoitteita. Oikeudellinen väärinkäyttö voi johtua myös oikeusjärjestelmän henkilöiden toiminnasta muuten laillisessa kuulemisessa, kuten asianajaja, joka on ystävänä tuomarin kanssa ja käyttää ystävyyttä päätöksen tekemiseen.
Tällainen hyväksikäyttö voi johtaa henkiseen traumaan, jota usein kutsutaan laillisen hyväksikäytön oireyhtymäksi (LAS). LAS nähdään usein jonkin verran pitkäaikaisena traumamuotona, joka aiheuttaa edelleen ahdistusta myös sen jälkeen, kun ensimmäinen väärinkäytös on päättynyt. Joku, joka on esimerkiksi laillisen väkivallan uhri raskaissa oikeudenkäynneissä, voi olla epäluuloinen asianajajia tai oikeusjärjestelmää kohtaan yleensä. Tämä voi johtaa avuttomuuden tunteesta johtuvaan vainoharhaisuuteen tai masennukseen, ja se voi viime kädessä pahentaa oikeudellista ongelmaa, joka oli väärinkäytön alkuperäinen syy.