Vaikka toinen osapuoli voi kuvailla uuden kiinteistön aggressiivista hankintaa liittämiseksi, merkittäväksi alueeksi, laajentumiseksi tai jopa ilmeiseksi kohtaloksi, toinen osapuoli voi yhtä helposti kuvata sitä aiheettomaksi maanantaukseksi. Maankaappaus määritellään yleensä arvokkaan tai strategisen alueen hankkimiseksi paljon halvemmalla kuin sen todellinen arvo. Aina kun eurooppalaiset tutkimusmatkailijat “lunastivat” Uuden maailman aluetta esimerkiksi istuttamalla kotimaansa lipun, muut olisivat voineet helposti kuvata sitä maan ryöstöksi.
Termiä “maan kaappaus” käytetään melkein aina halventavassa merkityksessä kuvaamaan vihamielistä tai epäreilua kiinteistökauppaa. Kun presidentti Thomas Jefferson neuvotteli sopimuksen ranskalaisten omistuksessa olevien alueiden ostamisesta Pohjois-Amerikassa, monet ihmiset pitivät tätä “Louisiana-ostoa” laillisena tapana Yhdysvalloille laajentua länteen. Toiset ovat saattaneet pitää sitä maahankintana, koska kiinteistöstä maksettu hinta oli murto-osa sen todellisesta arvosta. Yhdysvallat hyötyi Ranskan rahatarpeesta ahtaassa kassaan.
Maailmansotien historiaa voitaisiin kuvata sarjana maan ryöstöjä ja myöhempiä yrityksiä ottaa se takaisin. Vaikka Louisiana Purchase olennaisesti kaksinkertaisti nuoren Yhdysvaltojen koon, laajentuminen läntisille alueille oli enemmän maan ryöstöä. “Manifest Destiny” -niminen politiikka yritti laillistaa nämä kyseenalaiset maiden ryöstöt julistamalla Jumalan tahdoksi, että Yhdysvallat omistaa kaiken alueen rannikolta rannikolle.
Joskus maanotto on kuitenkin yksityisasia. Kun hurrikaani Katrina tuhosi Persianlahden rannikkoa, monilla asukkailla ja yritysten omistajilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hylätä omaisuus ja muuttaa muualle. Suuria määriä ensiluokkaista kiinteistöä New Orleansissa ja muissa rannikkokaupungeissa tuli saataville kirjaimellisesti dollarin penneillä. Useat suuret kiinteistösijoittajat tarttuivat tilaisuuteen hankkia tämä kiinteistö kriitikoiden mielestä epäeettisenä maahankintana. Kun maanomistajat kokevat kohtuutonta taloudellista painetta myydä maansa tappiolla, tulokset voidaan nähdä enemmänkin opportunistien maiden ryöstönä kuin uusien omistajien aidona kiinnostuksena tulevaa kehitystä kohtaan.