Vakuutustoiminta, johon kuuluu uusien osake- tai joukkovelkakirjalainojen myynti suurille sijoittajille, on yksi arvopaperiliiketoiminnan kannattavimmista osista. Vakuutuksenantajana sijoitusvälitys ottaa oikeudenmukaisen riskin uudesta liikkeeseenlaskusta, koska se suostuu maksamaan liikkeeseenlaskijalle tietyn määrän rahaa riippumatta siitä, liikkuvatko osakkeet vai joukkovelkakirjat markkinoilla. Tämän riskin kompensoimiseksi monet yritykset solmivat syndikointisopimuksia, joissa joukko vakuutuksenantajia sitoutuu jakamaan riskit ja edut, jotka liittyvät uuden liikkeeseenlaskun vakuutukseen. Länsimainen tili, joka tunnetaan myös nimellä jaettu tili, on yksi tärkeimmistä syndikointisopimusten muodoista, jossa jokainen vakuutuksenantaja sitoutuu ottamaan vastuun vain osasta liikkeeseenlaskua, jonka se ottaa omaan varastoonsa. Länsimaisen tilin ehtojen mukaan vakuutuksenantaja ei ole vastuussa liikkeeseen laskemattomista osista syndikaatin muiden vakuutuksenottajien vaihto -omaisuudessa.
Toinen yleisesti käytetty syndikointisopimusmuoto on itäinen tili. Toisin kuin länsimainen tili, syndikaatin jäsenet jakavat vastuun koko liikkeeseenlaskusta, mukaan lukien jokaisen osuuden kaikki myymättömät osat. Syndikaatti jakaa vastuun myymättömistä osakkeista tai joukkovelkakirjoista kunkin syndikaatin jäsenen osallistumisprosentin perusteella. Esimerkiksi yhtiö A ja yritys B suostuvat kumpikin 50 prosentin osuuteen vakuutussyndikaatista. Vaikka yritys A myy koko osuutensa, se on edelleen 50 prosenttia vastuussa yhtiön B jakamattomista osista.
Riskien jakamisen lisäksi muita merkittäviä etuja joko itäiselle tai länsimaiselle vakuutuksenantajalle ovat, että se antaa pienemmille yrityksille mahdollisuuden tuottaa riittävästi yhdistettyä pääomaa osuuden ostamiseen ja jakeluvirtojen laajentamiseen mahdollisille sijoittajille. Useimpia syndikaatteja hallinnoi yksi osallistuvista yrityksistä, ja yleisin järjestely on itäinen tili. Vaikka riskit ovat pienempiä länsimaisella tilillä, tämä vakuutuksenottajien välisen sopimuksen muoto rajoittaa myös liikkeeseenlaskun osto- ja myyntihintojen erotuksesta saatavia huomattavia voittoja. Jos vakuutuksenantaja voi osallistua itäiselle tilille, jossa on yhteenliittymä merkittäviä sijoitusyhtiöitä, joilla on asiantuntemusta markkina -arvostuksesta ja arvopaperikaupasta jälkimarkkinoilla, se voi jakaa prosenttiosuuden koko liikkeeseenlaskun voitoista ja samalla nostaa suhteellisen pientä rahaa investoinnissa.