Lasten hyväksikäyttö on asia, joka on usein kohdannut vastustusta sen tunnustamisessa oikeudelliseksi ja sosiaaliseksi asiaksi. Vuonna 1974 Yhdysvaltain hallitus valmisteli lainsäädännön, joka käsittelee asiaa kokonaisuudessaan. Liittovaltion lasten hyväksikäytön ehkäisyä ja hoitoa koskeva laki sisältää määritelmät lasten hyväksikäytöstä. Laki luo myös puitteet yksittäisille valtioille ja virastoille annettavaan taloudelliseen apuun, jotta ne voivat kehittää ohjelmia lasten hyväksikäytön hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi.
Lasten hyväksikäytön ehkäisyä ja hoitoa koskevan lain sisältö tarjoaa perustavanlaatuisen taustan ongelmalle, joka perustuu hallituksen tutkimuksiin ja tilastoihin. Asiakirjassa esitetään sitten rakenteellinen hahmotelma, joka korostaa säädöksen ensisijaisia tavoitteita: lasten hyväksikäytön hoitoa ja ehkäisyä. Tarjotaan kattavat määritelmät lapsen hyväksikäytön ensisijaisista tyypeistä – fyysinen hyväksikäyttö, seksuaalinen hyväksikäyttö, emotionaalinen hyväksikäyttö ja laiminlyönti – sillä edellytyksellä, että jokainen valtio voi säilyttää omat määritelmänsä. Lain perusala ulottuu suojeluun alle 18 -vuotiaille, jotka joutuvat talonmiehen toimista aiheutuviin haitallisiin riskeihin. Siten lakia käytetään usein perheoikeudellisissa asioissa.
Lasten hyväksikäytön ehkäisystä ja hoidosta annetun lain seurauksena syntyi kaksi merkittävää Yhdysvaltain hallitusorganisaatiota: terveysministeriön lasten väärinkäytön ja laiminlyönnin kansallinen keskus (NCCAN) ja lasten hyväksikäyttöä ja laiminlyöntejä koskeva kansallinen selvityskeskus. NCCAN vastaa avustusten ja rahoituksen hallinnoinnista sekä ohjelmien koordinoinnista. Jälkimmäinen organisaatio kokoaa tutkimustietoja ja tarjoaa yleisölle tietoa ja neuvoja lasten hyväksikäytöstä.
Rahoitus lasten hyväksikäyttöongelmiin lasten hyväksikäytön ehkäisystä ja hoidosta annetun lain nojalla kattaa useita asetettuja tavoitteita. Rahoitusta annetaan väärinkäytösten tunnistamiseen liittyville koulutuksille asiaankuuluville virkamiehille, kuten opettajille ja sosiaalityöntekijöille, sekä lasten ja hoitajien hoito -ohjelmiin, joihin ongelma vaikuttaa. Apurahoja jaetaan myös lasten hyväksikäytön ja sen syiden ja seurausten tutkimusmahdollisuuksiin. Amerikan hallitus antaa näitä rahoitusapuja yksittäisille osavaltioiden hallituksille.
Lapsen hyväksikäytön ehkäisystä ja hoidosta annettu laki on sen alusta lähtien tehnyt monia muutoksia. Vuoden 2003 laki, joka pitää lapset ja perheet turvassa, syntyi useista aiempien lakien lausekkeista ja edistyksistä, kuten vuoden 1988 lasten hyväksikäytön ehkäisystä, adoptiosta ja perhepalveluista annetusta laista ja vuoden 1989 lapsen hyväksikäytön estämisen haasteen apurahoista. Myöhemmät muutokset 1990 -luvulla, kuten alaikäisten oikeuslaitoksen ja rikosten ehkäisemisestä annetun lain muutokset vuonna 1992, lisäsivät lakiin yhteisöohjelmia, tietoisuutta kulttuurista herkkyydestä, kodittomia perheasioita, perheväkivallan tunnistamista, hylättyjä lapsia ja nuorisorikollisuutta koskevia säännöksiä. Yleisesti ottaen lasten hyväksikäytön hoito- ja ennaltaehkäisylaki vahvistaa eikä määrää valtion osavaltion lakeja lasten hyväksikäytöstä.