Mikä on LCR -mittari?

LCR -mittari on laite, jota käytetään testaamaan laitteen sähköimpedanssi. Toiminnassa se pystyy tunnistamaan kohteen tasaisen sähkövirran kestävyyden mittauksen. Tästä on eniten hyötyä, kun kyseessä on vaihtovirta (AC). Se määrittää suhteellisen suuruuden muutoksen jännitteen ja virran toistuvissa vaihteluissa, jotka tunnetaan amplitudina.

Induktanssi on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita LCR -mittari testaa. Induktanssi on muutos virran kulussa piirin läpi ja jokin laite, kuten vastus, estää tämän muutoksen. Tätä kutsutaan sähkömoottorivoimaksi. Koska sähkövirrat tuottavat magneettikenttiä, jotka vähentävät virran muutosnopeutta, LCR mittaa magneettivuon suhteen.

LCR mittaa myös kohteen kykyä pitää sähkövarausta edelleen. Tätä kutsutaan kapasitanssiksi. Mittari voi testata varauksen määrän, joka on tallennettu tiettyyn pisteeseen, joka tunnetaan sähköpotentiaalina. Tyypillisesti voltteina mitattuna tämä osoittaa tarkan staattisen varauksen kohteen sähkökentässä.

Tiukkaa sähkövastusta mitattaessa LCR -mittari auttaa tunnistamaan virran tarkan vastakkaisuuden. Komponentilla, joka sisältää tasaisen leveyden, on suhteellinen pituusvastus. Tämä auttaa määrittämään piiriin liittyvien elementtien oikean rakenteen.

LCR -mittariin lisättävä komponentti tunnetaan testattavana laitteena (DUT). DUT -testaus suoritetaan eri toimialoilla sen varmistamiseksi, että sähkölaite toimii oikein. Jos esimerkiksi videopelijärjestelmä irtoaa kokoonpanolinjalta, LCR: ää voidaan käyttää järjestelmän lopullisen tarkistuksen suorittamiseen. Laitteeseen syötetään sähköä ja mittari testaa tuotteen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Koko LCR -mittarin testi voidaan suorittaa hyvin nopeasti testatusta laitteesta riippuen. Periaatteessa, kun AC -jännitelähde on syötetty, jännite ja virta mitataan. Vaikka tämä ei ole järjetön vaihtoehto täysin koottujen esineiden testaamiseen, se toimii erittäin hyvin yksittäisten komponenttien kanssa.
LCR -mittareita on saatavana monissa muodoissa, sekä analogisia että digitaalisia. Analogiset testerit ovat kustannustehokkaampia, ja ne voidaan tarvittaessa rakentaa käyttämällä peruskomponentteja. Digitaaliset testaajat antavat kuitenkin tarkempia lukemia, ja niitä on saatavana pienempiä kokoja ja painoja.