Lemma on yksi kahdesta kielestä. Kielitieteessä se on sana sellaisena kuin se esitetään sanakirjassa tai viittauksessa. Psykolingvistiikassa se on sanan käsitteellistämistä ennen kuin sille on annettu ääni.
Kielellinen lemma on sana, johon ei ole tehty morfologisia muutoksia. Esimerkki on sana “mennä”. Sanakirjan muoto “meni” on edelleen “mene”, kuten “menossa”, “menee” ja “mennyt”. Jotkut sanat ovat säännöllisiä, kuten verbi “kala” tai substantiivi “kissa”, mutta toiset ovat epäsäännöllisiä ja tämä aiheuttaa joskus sekaannusta kyseisen sanan lemmaan. Lause ‘me’, ‘minun’, ‘minun’ ja ‘meidän’ on ‘minä’.
Jokainen lemma koostuu morfeemeista, jotka koostuvat vähintään yhdestä foneemista. Jokainen morfeemi on merkityksellinen fragmentti sanasta. Jotkut näistä voivat toimia yksittäisinä sanoina, kun taas toiset toimivat vain yhdistettynä toiseen morfeemiin. Siksi on mahdollista, että tietyt lemmat luodaan useammasta kuin yhdestä riippumattomasta morfeemista; esimerkiksi “sauna”.
Lemmaa ei pidä sekoittaa varsisanaan. Sanan varsi on sanan osa, joka ei muutu, kun sana kulkee eri muodoissaan, kun se taivutetaan, pannaan tapauksiin, numeroidaan tai sukupuolen mukaan. Usein varsi ja lemma voivat olla samat. Englannissa sanat kuten “odota” ja “juokse” ovat sekä sanoja että varsia, mutta muut sanat, kuten “minä” ja “syödä” eivät ole, koska sanan perusrakenne muuttuu täysin morfologian aikana.
Riippuen siitä, mitä kieltä henkilö puhuu, lemma voi tulla eri muodoissa. Latinalaiset ja kreikkalaiset asettavat pääsanan ensimmäiseen persoonan yksikköön; Arabia puolestaan lainaa sanoja kolmannen persoonan maskuliinisessa muodossa. Englanti, ranska ja saksa, verbi laitetaan infinitiivi -muotoon.
Psykolingvistiikassa lemma määritellään sanan käsitteeksi. Esimerkiksi vuonna 1780 brittiläinen juristi Jeremy Bentham halusi keksiä sanan, jota voitaisiin käyttää kuvaamaan asioita tai järjestöjä, jotka olivat olemassa useiden kansakuntien välillä. Tätä konseptia ajatellen hän loi lemman. Myöhemmin hän päätti yhdistää “inter” ja “national” luodakseen “kansainvälisen”, vaikka pyysi sitten anteeksi sen epäloogisuutta.
Prosessia, jolla ajatus muutetaan uudeksi sanaksi, kutsutaan leksikalisoitumiseksi. Tässä prosessissa on useita vaiheita, mukaan lukien käsitteellistäminen, muotoilu ja toteutus. Lemman luominen kuuluu käsitteellistymisvaiheeseen, jossa sanan idea määritellään, mutta sen esittämiseen liittyvät kirjaimet ja äänet ovat edelleen tuntemattomia.