Liekinsäteilyspektroskopia on kemiallinen analyysitekniikka, joka perustuu energian tarkasteluun, kun kiihdytetyt atomit palaavat perustilaan. Eri elementteihin liittyvillä atomeilla on omat erilliset spektrimerkit, jotka voidaan tunnistaa erittäin herkällä ilmaisimella. Tämä materiaalianalyysimenetelmä on luonteeltaan tuhoisa, mutta se voi antaa tärkeää tietoa yhdisteen tai liuoksen tuntemattoman näytteen aineosista.
Ensimmäinen vaihe on näytteen aerosolointi. Tämän saavuttamiseksi näytemateriaalin hieno suihke voidaan pumpata liekin läpi, jossa lämpö kiihdyttää atomit aiheuttaen niiden putoamisen takaisin perustilaan. Tämä aiheuttaa energiahäviöitä ja ominaispäästöjä. Ilmaisin havaitsee säteilevän valon aallonpituudet ja tallentaa ne käyttäjän hyödyksi. Nämä tiedot voidaan tulostaa ja säilyttää digitaalisesti tiedostossa.
Joillakin yhdisteillä on hyvin ominaisia allekirjoituksia, jotka voivat näkyä paljain silmin liekkisäteilyspektroskopiassa, varsinkin jos näyte on suuri. Jotkut testimenetelmät vaativat aerosolin sijasta teknikon asettamaan pienen näytteen pidikkeeseen, joka voidaan sijoittaa liekkiin, mikä aiheuttaa erittäin havaittavan päästön. Esimerkiksi kupari palaa kirkkaan vihreästä siniseen riippuen siitä, mitä epäpuhtauksia on läsnä. Kemian professorit voivat käyttää tällaisia tunnistettavia yhdisteitä luokkahuoneen esittelyissä näyttääkseen oppilaille, kuinka prosessi toimii, ja havainnollistamaan eri elementtien erilaisia spektrisäteilyjä.
Erot muiden yhdisteiden välillä voivat olla hienovaraisempia, varsinkin kun näytteessä on useita elementtejä. Liekinsäteilyspektroskopiaprosessi suurentaa päästöjä ja antaa käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella sitä vapaa -ajallaan ja sovittaa se yhteen tunnettujen näytteiden kanssa. Ihmiset voivat etsiä tiettyjä valonauhoja, jotka voivat olla merkkivaloja tiettyjen elementtien läsnäolosta. Automaattiset tietokonejärjestelmät voivat myös suorittaa tämän ottelun yksinään ja palauttaa käyttäjälle luettelon todennäköisistä ehdokkaista.
Liekinsäteilyspektroskopian tulosten kaaviot ovat vertailtavissa analysoitaviin näytteisiin. Niitä voidaan käyttää myös laitteiden kalibrointiin. Kalibroidakseen teknikko ottaa tunnetun näytteen ja altistaa sen prosessille vertaamalla lopputulosta kaavioon. Jos päästöt eivät täsmää, laitteessa voi olla jotain vikaa. Vaihde saattaa tarvita huoltoa, puhdistusta tai muita töitä toimiakseen oikein ja palauttaa käyttäjälle kelvolliset tulokset.