Aina kun rahaa lainataan, siihen sovelletaan korkoa. Pankit lainaavat usein rahaa toisilleen, ja veloittamansa koron määrää Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve. Kun liikepankit lainaavat suoraan keskuspankilta, veloitettava korko tunnetaan liittovaltion diskonttokorkona. Se on taloustieteilijöiden ja sijoittajien suuren huomion kohteena sekä indikaattorina että taloudellisen tilanteen ennustajana.
Liittovaltion diskonttokorko on korkeampi kuin liittovaltion rahastojen korko, mikä on korko, jota pankit veloittavat toisiltaan lyhytaikaisista lainoista. Liittovaltion rahastojen koron määrää myös keskuspankki, mutta sitä ei pidä sekoittaa diskonttokorkoon. Pankkeilta vaaditaan tietty määrä kaikista talletuksistaan rahana. Kun pankki alittaa tämän vaaditun prosenttiosuuden, se lainaa yön yli muista pankeista tai viimeisenä keinona Yhdysvaltain keskuspankista.
Kun kuulemme uutisista, että Federal Reserve, jota kutsutaan myös nimellä “Fed”, on nostanut tai laskenut korkoja, liittovaltion diskonttokorko on yksi näistä koroista. Jos korkoja, myös liittovaltion diskonttokorkoa, alennetaan, pankkien on helpompaa ja halvempaa saada varantovelvoitteensa täyttämiseen tarvittavat rahat. Jos korkoja nostetaan, pankkien on kalliimpaa hankkia varoja. Onko pankkien lainojen saaminen kallista tai halpaa korkojen kannalta, se näkyy pankkiasiakkaiden lainoista maksamassa korossa.
Esimerkiksi on helppo huomata, että asuntolainojen korot nousevat tai laskevat asteittain liittovaltion diskonttokoron kanssa. Talletustodistusten ja säästötilien korot vaihtelevat myös diskonttokoron yleiseen suuntaan. Käytännössä korkeat ja matalat korot merkitsevät vastaavasti rahan niukkuutta tai saatavuutta taloudessa.
Liittovaltion diskonttokorko on niin tärkeä juuri siksi, että se hallitsee rahan saatavuutta. Jos taloudessa on “liikaa” rahaa, kasvu voi tapahtua nopeasti, mutta myös hintojen inflaatiota tapahtuu, mikä voi oikosulkea talouskasvua, jos se kaatuu käsistä. Toisaalta liian vähän rahaa tukahduttaa muuten terveen kasvun tai estää talouden elpymisen masennuksen tai taantuman aikana. Tämän herkän tasapainon ylläpitäminen on liittovaltion avointen markkinoiden komitean tehtävä, joka päättää milloin nostaa tai laskea liittovaltion diskonttokorkoa ja kuinka paljon.