Liittovaltion perhekoululainaohjelma (FFEL) käynnistettiin Yhdysvaltain vuoden 1965 korkeakoululaissa, jonka tarkoituksena on tarjota yksityisille lainanantajille kannustimia tehdä liittovaltion takaamia opintolainoja. Vanhemmat ja opiskelijat voisivat hakea näitä lainoja halvemmalla korolla kuin he muuten saisivat ohjelman ulkopuolella; rahat oli tarkoitettu kattamaan korkeakoulutuksen kustannukset. Yhdysvaltain opetusministeriön mukaan 67 miljardia Yhdysvaltain dollaria (USD) annettiin saataville pelkästään vuonna 2009 liittovaltion perhekasvatuslainaohjelman kautta korkeakoulutusta suorittavien opiskelijoiden rahoittamiseksi.
Kannustimien tarkoituksena oli edistää koulutukseen liittyvää lainaamista opiskelijoille ja vanhemmille. Ennen liittovaltion perhekasvatuslainaohjelmaa useimmille alemman ja keskiluokan perheille oli liian kallista varaa lähettää lapsensa korkea-asteen koulutukseen. Pankit eivät myöskään todennäköisesti antaneet lainoja opiskelijoille, koska niillä katsottiin olevan suuri laiminlyöntiriski. Tämä ohjelma tarjosi tarvittavan linkin, jotta pienituloisimpien kotitalouksien opiskelijat voisivat edelleen saada korkeakoulutuksen ammattikoulusta, korkeakoulusta tai yliopistosta.
Yksityiset lainanantajat rahoittivat opintolainoja saadakseen tukea liittohallitukselta. Tuet kompensoivat lainanantajia korkojen alentamisesta ja kaikista opintolainojen käsittelyyn ja ylläpitoon liittyvistä maksuista. Valtio maksoi takaisin myös lainanantajille, jos opiskelijat tai vanhemmat laiminlyövät lainansa. Opiskelijoille ja vanhemmille asetettiin yläraja summalle, jonka he voisivat lainata joka lukukausi heidän tulotasonsa ja oppilaitoksen oppituntien lukumäärän perusteella.
Liittovaltion perhekasvatuslainaohjelmassa tarjotut lainatyypit sisälsivät tuettuja Stafford -lainoja, tukemattomia Stafford -lainoja, liittovaltion PLUS -lainoja ja liittovaltion vakauttamislainoja. Valtio maksoi korotetuista Stafford -lainoista vasta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen. Liittovaltion PLUS -lainat luotiin opiskelijoiden vanhemmille, jotta heillä olisi mahdollisuus saada alempia lainakorkoja koulutuskulujen kattamiseksi. Liittovaltion konsolidointilainat antoivat opiskelijoille mahdollisuuden yhdistää useita lainoja yhdeksi käyttämällä painotettua keskiarvokaavaa.
Liittovaltion perhekasvatuslainaohjelma päättyi 26. maaliskuuta 2010, kun vuoden 2010 terveydenhuollon ja koulutuksen sovittelulaki hyväksyttiin. Lainaa jaettiin tämän ohjelman puitteissa 30. kesäkuuta 2010 saakka. Terveydenhuollon ja koulutuksen sovittelulaki otti käyttöön uuden ohjelman, nimeltään Suora lainaohjelma. Uudessa ohjelmassa hallitus antaa lainoja suoraan opiskelijoille sen sijaan, että pankit toimisivat välittäjinä. Ohjelman rakenneuudistuksen tarkoituksena oli säästää veronmaksajien rahaa maksamatta enää vakuutusmaksua lainanantajien kautta.