Likakauhaa käytetään maan kaivamiseen ja kaivamiseen, kuten puutarhanhoitoon tai reikien luomiseen aidanpylväisiin. Likalapioita kutsutaan myös puutarha- tai kauhalapioiksi. Lapio ei ole sama kuin lapio, koska lapio on litteä ja lapioilla on hieman kaarevuus lian kauhan pitämiseksi. Lapio ei kaada maaperää, vaan löysää sitä ja siksi lapio on suora. Likalapiossa voi olla lyhyt tai pitkä kahva ja terä, joka on neliömäinen tai pyöristetty.
Pyöristettyjä likalapioita pidetään monikäyttöisinä ja ne sopivat hyvin hiekkaiselle tai kuivalle maaperälle, kun taas neliömäiset lapiot voivat olla parempia kiviselle tai karkealle maaperälle sekä ruohon ja löysän maan hajottamiseen. Molempien lapiolapojen sileät selkäpinnat auttavat likaa liukumaan pois sen sijaan, että ne leivottuisivat terälle. Lyhyiden kahvien ansiosta kaivinkone pääsee lähemmäs kaivettavaa tai kaivettavaa aluetta ja hallitsee paremmin kaivettaessa tai kauhattaessa. Pitkät kahvat toimivat parhaiten suurten tai syvien reikien kaivamiseen, koska niitä on yleensä helpompi pitää.
D-muotoiset metalliosat lyhytkahvaisilla likalapioilla antavat sormien tarttua syvälle kahvaan ja tämä voi auttaa hallitsemaan lapion suuntaa kaivettaessa pieniä tai matalia reikiä. Lyhytkahvainen likalapio voi myös estää puutarhureita kaivautumasta kasvien juuriin lähellä kaivettavia. Riippumatta lapion kahvan pituudesta, isompi terä voi tehdä työn kaksi kertaa nopeammin.
On tärkeää täyttää likalapion terät vain puoliksi, koska muuten maaperän paino voi painostaa liikaa vartalon niveliä ja selkälihaksia. Kun kaavataan likaa lapioilla, polvien eikä selän tulisi käyttää maaperän painon kestämistä. On myös hyvä kasata kerätty lika lähelle, jotta vältytään ylimääräisen energian tuhlaamiselta tai käsien rasittamiselta venyttämällä niitä ja heittää maaperä pois lapion terältä pitkän matkan. Kun kaivetaan reikää maaperään, lapion terän reunan tulee koskettaa maata. Kaivajan jalka voi sitten painaa terän alas olaltaan tai ylhäältä löysäämään maata ennen reiän kaivamista.