Linsey-woolsey on karkea kangas, yleisin Yhdysvalloissa siirtomaa-aikana, mutta myös alempien luokkien joukossa Englannissa viimeisten satojen vuosien aikana.
Linsey-woolsey on englanninkielisessä inkarnaatiossaan käsin kudottu twill, jossa on pellavakudoslanka ja villakude. Linsey-villasee on yhdistelmä sanoista pellava ja villa. Englanninkielisessä kielessä sitä kutsutaan myös nimellä “wincey” tai “stuff”. Charlotte Bronte viittaa romaanissaan Jane Eyre ”mustasta tavarasta” tehtyyn mekkoon.
Siirtokunnissa linsey-villaseetä valmistettiin usein pellava- ja villalangasta ja myöhemmin puuvillaloimesta, mikä johti tukevaan kankaaseen, joka ei käyttänyt niin paljon arvokasta villaa. Se oli tärkeä kangas, ja sitä käytettiin vaatteisiin, huopia ja jopa käsityönä! Vaikka linsey-villasee oli lämmin ja tukeva kangas, se ei ollut houkutteleva kangas. Kuitenkin siirtomaa -Amerikassa lämmin ja tukeva olivat halutut ominaisuudet, ei ulkonäkö.
Tällaiselle kankaalle linsey-villaseen valmistus oli työvoimavaltainen prosessi. Pellava oli kuorittava käsin ja karstattava, ja sekä villa että pellava oli kehrätty lankaksi. Kangas kudottiin myös käsin. Pellavalanka oli yleensä vahva ja johdonmukainen, mikä loi hyvän kehyksen vaihtelevammille villakudelangoille.
1830-luvulle mennessä puuvilla oli yleistynyt sekä koko vaatekankaana että linsey-villaseessa. Kuitenkin, vaikka puuvilla tuntui paremmalta, linsey-villasee oli silti suosituin kangas sen lämmön ja kestävyyden vuoksi, etenkin housuissa ja takkeissa.
Kun villa yleistyi ja ihmiset alkoivat ostaa valmiita kudoksia, linsey-villasee haalistui paikalta. Sitä valmistetaan nykyään yleensä pieninä määrinä ihmisille, jotka osallistuvat siirtomaa-ajan uudelleenkäynnin päiviin, tai siirtomaa-tyyliseen sisustukseen. Se on mittatilaustyönä valmistettu kangas, joka maksaisi melko paljon irtotavarana nykyään, joten sitä ei ole helposti saatavilla kaupoista. Sen on yleensä oltava erikoistilaus ihmisiltä, jotka valmistavat sen itse.