Mikä on logaritminen vahvistin?

Logaritmista vahvistinta käytetään tunnistamaan piirin tulosignaalin muutokset ja korjaamaan ne. Logaritminen vahvistin korjaa siirtymät muuttamalla lokitulon vakio lähtöjännitteeksi. Tällaisia ​​sähkökomponentteja, joita kutsutaan myös lokivahvistimiksi, on käytetty vuosien ajan sähköpiirissä tulosignaalien pakkaamiseen sekä vakaan signaalin ylläpitämiseen signaalin laskennassa.

Nykyään logaritmisia vahvistimia käytetään usein mittaus- tai testauslaitteissa. “Lokivahvistimet”, kuten logaritminen vahvistin, joita usein tuntevat tekniset toimijat kutsuvat, ovat myös monia käyttötarkoituksia lääketieteellisissä laitteissa ja videopiirisovelluksissa. Lopuksi niitä käytetään usein sekä kuituoptiikassa että langattomissa laitteissa.

Valokuitukaapeli- ja elektroniikkateollisuus alkoivat 1990-luvulla käyttää tukivahvistimia signaalin voimakkuuden mittaamiseen ja ylläpitämiseen koko optisen piirin jälkeen sen jälkeen, kun tekniikka oli edennyt siihen pisteeseen, jossa näiden aiemmin kookkaiden ja kalliiden laitteiden käytöstä oli tullut teknisesti ja taloudellisesti tehokasta. Ennen 1990 -lukua tukkivahvistimet olivat kalliita, koska niitä oli tyypillisesti vaikea tuottaa. Tekniikan kehitys mahdollisti kuitenkin paljon tehokkaamman tuotannon, pienensi kokoa ja helpotti siten niiden soveltamista. Logaritmisia vahvistintuotteita on nyt kolme eri tyyppiä.

Ensimmäistä ja yksinkertaisinta muotoa kutsutaan DC -lokivahvistimeksi. DC -lokivahvistimet ovat ehdottomasti yksinapaisia ​​piirejä, mikä tarkoittaa, että ne joko ylläpitävät tulosignaalin virran tai jännitteen, mutta eivät koskaan molempia. Tyypillisesti tällaisia ​​lokivahvistimia käytetään kuitupohjaisissa järjestelmissä signaalin voimakkuuden mittaamiseksi järjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan rajoitu yksinomaan kuitupiireihin. DC -lokivahvistimia käytetään myös lääketieteen ja biologian tutkimusalan laitteissa, lähinnä yksiköissä, jotka on suunniteltu käsittelemään sekä biologisia että kemiallisia näytekappaleita.

Kaksi muuta lokivahvistinta kutsutaan kantataajuudeksi ja demoduloiviksi, ja kummallakin on oma käyttökehys. Esimerkiksi kantataajuutta käytetään usein pakkaamaan nopeasti muuttuvia signaaleja, joita käytetään monien verkkovirtaisten video- tai äänenkäsittelylaitteiden virtalähteeksi, samalla kun ne pakataan muuttamaan ne vakioiksi. Toisaalta demoduloivia lokivahvistimia käytetään enemmän signaalin lähetyslaitteissa lähetinyksikölle annettavan lähtösignaalin mittaamiseen.