Looginen muoto on lähinnä kielikaava, joka on suunniteltu paljastamaan todellisen lausunnon olennaiset osat. Ajatusmenetelmiä, joissa käytetään loogista muotoa, ovat deduktiivinen ja induktiivinen päättely, looginen analyysi ja uudelleenkäyttö. Looginen muoto saadaan keittämällä lauseke olennaisiin komponentteihin käyttämällä lauseen aktiivisten osien kvantitatiivisia muuttujia. Kun lausunto on argumentti, sitä voidaan kutsua argumenttimuodoksi. Tämän menetelmän kehittäminen johtuu kreikkalaisesta filosofista Aristotelesesta.
Yksi tämän menetelmän tärkeimmistä eduista on, että se on keino tutkia argumentin perusosia sen määrittämiseksi, salliiko sen muoto sen mahdollisuuden, että argumentti pitää paikkansa. Se ei kuitenkaan ole tyhjentämätön menetelmä; looginen muoto voi osoittaa, että väärä argumentti on totta, jos jokin argumentin premisseistä on väärä, joten ei ole turvallista olettaa, että väite on totta vain loogisen muodon perusteella. Sovellettaessa loogista muotoa väitteeseen on tärkeää pohtia, onko väitettä tarkoitus soveltaa kokonaisuutena vai vain tietyssä kontekstissa, koska väite voi olla totta joissakin tilanteissa, vaikka se ei pidä paikkaansa kaikissa tilanteissa.
Looginen muoto luodaan kääntämällä lausekkeen osat muuttujien esittämiin komponentteihin. Lauseessa “Kaikki karkit ovat jälkiruokia ja kaikki jälkiruoat ovat upeita” muoto esitetään muodossa “Kaikki C on D ja kaikki D on W.” Kun se on muutettu muuttujiksi, sitä käsitellään paljon kuin matemaattista lausetta. Tämä lyhenne poistaa tiedot, joilla ei ole merkitystä lausuman asiayhteyteen liittyvän totuuden kannalta, ja mahdollistaa johtopäätösten tekemisen lausunnon muodosta eikä sisällöstä. Tästä lausunnosta voidaan päätellä, että C, D, on myös W, joten kaikki karkit ovat upeita. Lausunnon “Kaikki piirakka on jälkiruoka” tai “Kaikki P on D” esittely edelliseen lausuntoon johtaisi siihen johtopäätökseen, että kaikki piirakat jälkiruokana ovat myös upeita.
Argumenttien jakaminen peruskomponentteihin paljastaa usein, että tällaiset argumentit noudattavat jotakin tunnustettua loogista argumenttimuotoa. Nämä lomakkeet auttavat tunnistamaan, onko argumentti pätevä, perusteltu vai virheellinen sen perusteella, miten johtopäätökseen johtavat lausunnot on järjestetty. Yleisiä päteviä argumenttimuotoja ovat dilemma, ehdotustila ja poistotila. Monet loogiset virheet, jotka luovat heikkouksia virheellisiin väitteisiin, sisältävät henkilökohtaisten hyökkäysten, yleistysten tai valitusviranomaisten käyttämisen esitetyn tapauksen tekemiseen.